\n\n\n\n
alueellinen kokoojakatu<\/strong> Katu, joka palvelee kaupunginosan sis\u00e4ist\u00e4 liikennett\u00e4 liittyen p\u00e4\u00e4katuverkostoon. Esimerkiksi Lauttasaarentie on alueellinen kokoojakatu.<\/p>\n\n\n\n aluesuunnittelu<\/strong> Tarkoitetaan julkisella sektorilla k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4, joilla vaikutetaan ihmisten ja toiminnan jakautumiseen eritasoisilla alueilla. N\u00e4it\u00e4 tasoja ovat kaupunkitaso (kaupunkisuunnittelu), aluetaso (alueellinen suunnittelu), kansallinen taso ja kansainv\u00e4linen taso.<\/p>\n\n\n\n alikulku (alik\u00e4yt\u00e4v\u00e4)<\/strong> jalankululle, py\u00f6r\u00e4ilylle ja tarvittaessa mopoille tarkoitettu, ajoradan alituksen mahdollistava silta. Ei ole olemassa alikulkutyyppi\u00e4, joka olisi optimaalinen sek\u00e4 jalankululle ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilylle. Valtaosa Suomen alikuluista on puhtaita jalankulun alikulkuja, jolloin ne ovat py\u00f6r\u00e4ilyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n t\u00e4ysin sopimattomia ja vaarallisia. N\u00e4kem\u00e4t ovat py\u00f6r\u00e4ilyvauhdeille t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t, luiskat ovat liian jyrkki\u00e4 ja mutkaisia ja siksi alikulut ovat kohtuuttoman raskaita py\u00f6r\u00e4ilt\u00e4vi\u00e4. Lis\u00e4ksi risteykset on sijoitettu miltei aina vaarallisesti aivan liian l\u00e4helle alikulkua. Ks. energiatehokas alikulku.<\/p>\n\n\n\n asemakaava<\/strong> on kaupunkialueen yksityiskohtaista j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ja rakentamista k\u00e4sittelev\u00e4 suunnitelma. Sen tarkoituksena on palvella v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti rakentamista. Asemakaavassa voidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 alueita seuraaviin tarkoituksiin: rakennuskortteleiksi, katualueiksi, toreiksi ja katuaukioiksi, virkistysalueiksi, liikennealueiksi, vaara-alueiksi, erityisalueiksi ja vesialueiksi. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 voidaan antaa muita rakentamista tai alueen muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 eli asemakaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Asemakaavakartta, kaavamerkinn\u00e4t ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset sek\u00e4 kaavaselostus muodostavat asemakaavan perusv\u00e4lineist\u00f6n. Asemakaava laaditaan kaupunkimaista rakentamista varten. Yleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista siten, ett\u00e4 asemakaavan maank\u00e4yt\u00f6n perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mit\u00e4 kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja miten paljon. Usein kaava sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 yksityiskohtaisia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 rakentamistavasta. Asemakaava on siten verrattavissa lakiin, jota on rakennettaessa noudatettava.<\/p>\n\n\n\n baana <\/strong>on Suomeen vakiintunut nimitys korkealaatuisesta py\u00f6r\u00e4tiest\u00e4, ”py\u00f6r\u00e4liikenteen moottoritiest\u00e4”. Periaatteessa meill\u00e4 oli olemassa my\u00f6s termi ”Kevyen liikenteen laatuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4”, mutta niiden k\u00e4ytett\u00e4vyys on aina ollut perin surkea, joten kokonaan uusi termi tarvitaan. Baana on l\u00e4ht\u00f6isin Helsingin Baanasta. T\u00e4llaisella v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 jalankulku ja py\u00f6r\u00e4ily pit\u00e4isi olla j\u00e4re\u00e4sti ja selke\u00e4sti rakenteellisesti eroteltu toisistaan koko matkan, sek\u00e4 py\u00f6r\u00e4liikenne etuajo-oikeutettua riste\u00e4vilt\u00e4 teilt\u00e4 tulevaa moottoriajoneuvoliikennett\u00e4 kohtaan. Helsingin Baana t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4llaisia vaatimuksia hyvin heikosti, mutta on kuitenkin selke\u00e4 askel oikeaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n betoninen py\u00f6r\u00e4tie<\/strong> soveltuu erityisen hyvin luontoon ja puistoihin, koska se kest\u00e4\u00e4 hyvin juurien painetta. Ainut pieni haitta on laattojen v\u00e4liset pienet raot, jotka pit\u00e4v\u00e4t pient\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4, ja ainakin periaatteessa hiukan hidastavat menoa. Siit\u00e4 huolimatta hyv\u00e4laatuisessa sile\u00e4ss\u00e4 betonisessa py\u00f6r\u00e4tiess\u00e4 vierint\u00e4kitka on selv\u00e4sti pienempi kuin parhaassakaan punaisessa py\u00f6r\u00e4tieasfaltissa. Meno on helppoa ja kapeana siit\u00e4 voi rakentaa eritt\u00e4in hyvin luontoon naamioituvia v\u00e4yli\u00e4, ei tarvita leveit\u00e4 aukkoja asfalttikoneita varten.<\/p>\n\n\n\n bussikaista<\/strong> Ne ovat bussien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n varattuja ajokaistoja. Bussikaistat voidaan joko varata yksinomaan bussien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai niit\u00e4 voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s taksit ja muut useita matkustajia kuljettavat ajoneuvot.<\/p>\n\n\n\n Ciclov\u00eda (Open street ) <\/strong>Katutapahtuma, jossa jotkin kaupungin keskustan kadut suljetaan moottoriliikenteelt\u00e4 ja otetaan kaupunkilaisten olohuoneeksi yhden p\u00e4iv\u00e4n ajaksi, yleens\u00e4 sunnuntaisin. Joko joka sunnuntai tai muutaman kerran vuodessa<\/p>\n\n\n\n energiatehokas alikulku<\/strong> Alikulut ovat huonosti suunniteltuina eritt\u00e4in hankalia, raskaita ja vaarallisia py\u00f6r\u00e4ilt\u00e4vi\u00e4. Siksi py\u00f6r\u00e4tien alikulut t\u00e4ytyy rakentaa py\u00f6r\u00e4ilyynkin soveltuviksi. Hyv\u00e4 energiatehokas alikulku on eritt\u00e4in helppo tunnistaa. Jos alikulkuun menness\u00e4 voi turvallisesti polkea kevyesti lis\u00e4\u00e4 vauhtia, alikulkua ei oikeastaan edes huomaa, sill\u00e4 py\u00f6r\u00e4 nousee omalla liike-energiallaan yl\u00f6s alikulusta. Tietenk\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisten l\u00e4hell\u00e4 ei voi olla \u00e4kkimutkia eik\u00e4 risteyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n auton yhteisk\u00e4ytt\u00f6<\/strong> tarkoittaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa yritys tai osuuskunta omistaa joukon autoja (tai muita ajoneuvoja), joita kyseiseen yhteisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osallistuvat tahot saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisin ohjelmiin osallistuu tavallisesti kaupunkilaisia, joiden liikkumistarpeet ovat pitk\u00e4lti t\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 julkisen liikenteen, k\u00e4velyn tai py\u00f6r\u00e4ilyn keinoin. Joillekin kotitalouksille auton yhteisk\u00e4ytt\u00f6 on sopiva tapa ratkaista toisen auton omistamiseen (ja pys\u00e4k\u00f6intiin) liittyv\u00e4t ongelmat.<\/p>\n\n\n\n erillinen jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4tie<\/strong> jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4tiell\u00e4 on ajoradasta riippumaton linjaus<\/p>\n\n\n\n eroteltu jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4tie (rinnakkainen jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4tie)<\/strong> jalankulku ja py\u00f6r\u00e4ily on eroteltu toisistaan tiemerkinn\u00e4ll\u00e4 tai rakenteellisesti kiveyksell\u00e4, viherkaistalla tms. Kuva:rakenteellisesti viherkaistalla eroteltu jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4tie.<\/p>\n\n\n\n erottelukaista<\/strong> erottaa jalankulun ja py\u00f6r\u00e4ilyn toisistaan<\/p>\n\n\n\n estekorkeus<\/strong> tien pinnalla, vaadittavalla n\u00e4kem\u00e4et\u00e4isyydell\u00e4, olevan mitoittavan esteen pystysuora korkeus mitattuna tien pinnasta<\/p>\n\n\n\n fyysinen turvallisuus <\/strong>Mittaustuloksiin perustuva arvio ymp\u00e4rist\u00f6n tai olosuhteiden turvallisuudesta, vrt. koettu turvallisuus<\/p>\n\n\n\n havainnekuva<\/strong> on kaavasuunnitelmaa havainnollistava kuva. Esimerkiksi kaavakartan ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 voidaan helpottaa esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suunnitelma piirroksena tai valokuvamanipulaationa.Usein esitetty havainnekuva on vain yksi mahdollisuus miten kaava voidaan toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n hidaskatu<\/strong> katu tai tie, jonka nopeusrajoitus on yleens\u00e4 \u2264 30 km\/h ja jolla on nopeutta alentavia rakenteita<\/p>\n\n\n\n hidastelaineet<\/strong> Joskus on tarpeen rajoittaa hiukan py\u00f6r\u00e4teill\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 nopeuksia silloin, jos niill\u00e4 on mopoilukin sallittu. Paras tapa t\u00e4h\u00e4n on hidastelaineiden k\u00e4ytt\u00f6. Ne eiv\u00e4t riko mit\u00e4\u00e4n, mutta ne rajoittavat tehokkaasti kovia nopeuksia.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n suosituspy\u00f6r\u00e4kaista<\/strong> (ks. suggestion line -katu) hollantilaisl\u00e4ht\u00f6inen ratkaisu kaduille, joissa on tilaongelma. Jos kadulle ei mahdu kahta autoa ja kahta py\u00f6r\u00e4\u00e4 rinnakkain, toinen autokaista poistetaan ja rakennetaan katkoviikoilla erotetut py\u00f6r\u00e4kaistat, joita autotkin voivat kohtaamistilanteissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Keskiviiva poistetaan ja tilalle j\u00e4\u00e4 yksi kaksisuuntainen autokaista. Jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4 on normaali. V\u00e4yl\u00e4virasto on ottanut t\u00e4llaiselle tielle k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nimen 2-1 -tie tai ”kyl\u00e4tie”.<\/em><\/p>\n\n\n\n hulevesi<\/strong> rakennetuilta pinnoilta kertyv\u00e4 sade- ja sulamisvesi<\/p>\n\n\n\n jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4tie<\/strong> liikennemerkill\u00e4 osoitettu jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4tie<\/p>\n\n\n\n jalankulkija <\/strong> jalankulkijoita ovat tieliikennelains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jalan, suksilla, rullasuksilla ja -luistimilla tai vas- jalankulkuv\u00e4yl\u00e4 <\/strong>jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4, k\u00e4velykatu, k\u00e4velypainotteinen katu tai pihakatu<\/p>\n\n\n\n jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4ilyverkon hierarkiatasot<\/strong> (paikallisverkko = alue- ja l\u00e4hiverkko)<\/p>\n\n\n\n jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/strong> jalankulkijoille tarkoitettu ajoradasta rakenteellisesti erotettu osa, erillinen tien osa taikka erillinen tie<\/p>\n\n\n\n julkinen liikenne<\/strong> tarkoittaa kaikkia liikennej\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa matkustajat eiv\u00e4t matkusta omilla ajoneuvoillaan. Sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s joukkoliikenteeksi. Vaikka sill\u00e4 tarkoitetaan yleisess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 juna- ja linja-autoliikennett\u00e4, laajemmat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t kuitenkin aikatauluihin perustuvan lentoliikenteen, lauttaliikenteen, taksipalvelut yms. eli kaikki j\u00e4rjestelm\u00e4t, joilla kuljetetaan suurta yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n julkisen liikenteen liikennevaloetuudet<\/strong> liikennevalojen vaihtumisnopeuden muuttaminen tai ajoittaminen erityist\u00e4 tunnistinta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 julkisen liikenteen suosimiseksi.<\/p>\n\n\n\n katu<\/strong> asemakaavan ajoneuvoliikenteelle (ja my\u00f6s kevyelle liikenteelle) varatut alueet ovat katuja, katuaukio (kaavamerkint\u00e4) voi yleisen\u00e4 alueena toimittaa my\u00f6s ajoneuvokadun virkaa. (Kaavassa voi olla my\u00f6s maanteille varattuja liikennealueita LT, joita joskus luullaan kunnan kaduiksi). Kun Rakennuslain aikaiset rakennuskaavat muuttuivat asemakaavoiksi v. 2000 MRL:n tultua voimaan, muuttuivat my\u00f6s niiden rakennuskaavatiet kaduiksi. Katu nimet\u00e4\u00e4n asemakaavassa. Kadun nimen muutos on n\u00e4in my\u00f6s kaavamuutos. 1.1.2009 tehdyll\u00e4 MRL:n muutoksella voidaan mm. kadun nimi muuttaa my\u00f6s kunnan erillisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Kunnan alueella ei saisi olla samannimisi\u00e4 katuja \/ teit\u00e4 – ei kaava-alueella eik\u00e4 haja-asutusalueella. Vihdiss\u00e4 on viel\u00e4 joitakin samannimisi\u00e4 teit\u00e4 ja jos toinen tai molemmat sijaitsevat asemakaava-alueelle niiden nimet pyrit\u00e4\u00e4n muuttamaan kaavojen ajan tasalla pidon yhteydess\u00e4, erillisell\u00e4 kaavamuutoksella tai kunnan erillisell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 (Asemakaavan alueella voi olla my\u00f6s yksityisi\u00e4 teit\u00e4 joko katualueella tai muun maank\u00e4yt\u00f6n alueella).<\/p>\n\n\n\n katukaluste <\/strong> kadunvarsien esineist\u00e4 ja rakennelmista kuten pys\u00e4kkikatoksista, roskalaatikoista, penkeist\u00e4 jne. k\u00e4ytetty nimitys.<\/p>\n\n\n\n katupiirustus<\/strong> asiakirja, jossa vahvistetaan kadun pituus- ja poikkileikkaus, m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kadun eri osat sek\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n kadun kuivaustapa ja rakenne. katusuunnitelma<\/strong> kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee asemakaavassa katualueeksi merkitylle alueelle liikennesuunnitelman, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mm. auto- ja kevyelle liikenteelle varatut alueet. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyv\u00e4ksyy liikennesuunnitelman yleens\u00e4 samaan aikaan kaavan kanssa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen rakennusviraston katuosasto tekee katupiirustukset liikennesuunnitelman pohjalta.<\/p>\n\n\n\n kaupunkisuunnittelu<\/strong> kaavoituksen yhteydess\u00e4 tapahtuva kaupunkisuunnittelu tarkoittaa kaupungin fyysisten rakenteiden (rakennukset, kadut) ja toimintojen (asuminen, ty\u00f6paikat, liikenne) j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 tarkoituksenmukaisella, kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja kauniilla tavalla. Laajemmin kaupunkisuunnitteluun kuuluu my\u00f6s katujen ja puistojen suunnittelu, rakennusten suunnittelu ja kun n\u00e4ihin siihen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n sosiaalisten yms. olosuhteiden huomioiminen ja suunnittelu muuttuukin termi jo yhdyskuntasuunnitteluksi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n kaupunkipy\u00f6r\u00e4<\/strong> on kaupungin tai jonkin yksityisen tahon omistama polkupy\u00f6r\u00e4, jota lainataan tai vuokrataan kaupungissa liikkuville. Tyypillisesti sill\u00e4 voi ajaa vain kaupunkialueella, ja yleens\u00e4 se palautetaan aina heti ajon j\u00e4lkeen telakointiasemaan. Py\u00f6r\u00e4n saa yleens\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jonkinlaisella henkil\u00f6kohtaisella kortilla ja py\u00f6r\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 aina henkil\u00f6tietojen antamista. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n voi liitty\u00e4 my\u00f6s takuumaksu tai VISA-kortin tiedot, sek\u00e4 veloitus ajettujen tuntien mukaan. Hinnoitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on monia. Usein turisteille k\u00e4ytt\u00f6 on ilmaista lyhyist\u00e4 esim. alle 1\/2 tunnin matkoista, ja sit\u00e4 pidemmist\u00e4 maksu v\u00e4hitellen nousee muutamaan Euroon. Py\u00f6riin voi my\u00f6s ostaa kuukausi- tai vuosilippuja ty\u00f6matkak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Nykyiset elektroniset j\u00e4rjestelm\u00e4t est\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ysin py\u00f6rien h\u00e4vi\u00e4misen, hukkaajaa voidaan aina laskuttaa. Oman py\u00f6r\u00e4n s\u00e4ilytys suurkaupungeissa on my\u00f6s usein ongelma, ja siksikin t\u00e4llaisia py\u00f6ri\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon.<\/p>\n\n\n\n Py\u00f6r\u00e4t tarjoavat my\u00f6s paljon hyv\u00e4\u00e4 mainostilaa ja parhaimmillaan j\u00e4rjestelm\u00e4 voi tuottaa kaupungille jopa selvi\u00e4 tuloja. Ilkivalta my\u00f6s yleens\u00e4 loppuu varsin \u00e4kki\u00e4 pienen alkupiikin j\u00e4lkeen. Kun py\u00f6ri\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4n paljon, mielenkiinto niiden rikkomiseen loppuu. Kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet rajusti viime vuosina, nyky\u00e4\u00e4n jo miltei kaikissa suurkaupungeissa on kaupunkipy\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4, ja monissa pienemmiss\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n kaupunkirakenteen hajautuminen<\/strong> kielteinen termi, jolla kuvataan harvaa rakentamista esikaupunkialueilla ja kaupunkialueiden liepeill\u00e4. Hajautuneen kaupunkirakenteen ominaispiirteisiin kuuluvat pitk\u00e4t matkat ty\u00f6h\u00f6n ja kauppakeskuksiin, riippuvuus auton k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, laaja julkinen infrastruktuuri sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4inen t\u00e4ydennysrakentaminen jo rakennettujen alueiden v\u00e4liin.<\/p>\n\n\n\n keskisaareke<\/strong> on yleisin turvallisuutta parantava rakenne suojatien yhteydess\u00e4. Saarekkeen teht\u00e4v\u00e4 on turvata kevytt\u00e4 liikennett\u00e4 mahdollistamalla ajoradan ylitt\u00e4minen kahdessa vaiheessa sek\u00e4 osittain hidastaa autoliikenteen nopeutta. Suojatie varustetaan keskisaarekkeella valo-ohjatussa liittym\u00e4ss\u00e4 aina, jos ajokaistoja on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 4, ja valo-ohjaamattomassa liittym\u00e4ss\u00e4,jos ajokaistoja on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3.<\/p>\n\n\n\n kevyen liikenteen reitti<\/strong> erilaisista osuuksista koostuva, jalankululle ja\/tai py\u00f6r\u00e4ilylle tarkoitettu yhten\u00e4inen reitti<\/p>\n\n\n\n kevyen liikenteen verkko<\/strong> kevyen liikenteen v\u00e4ylist\u00e4, py\u00f6r\u00e4kaistoista sek\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4vist\u00e4 hiljaisista kaduista tai teist\u00e4 koostuva yhten\u00e4inen jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4ilyverkko<\/p>\n\n\n\n kevyen liikenteen v\u00e4yl\u00e4, raitti<\/strong> yleens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kevyen liikenteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu tie tai sen korokkeella erotettu osa. On merkitt\u00e4v\u00e4 aina kevyenliikeenteen v\u00e4yl\u00e4n liikennemerkill\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakenteeltaan Suomessa py\u00f6rilij\u00f6ille sallittu jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4, py\u00f6r\u00e4ilyjalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n kevyt liikenne<\/strong> jalankulku, py\u00f6r\u00e4ily ja mopoilu. Yleistermi jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kannattaa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 mahdollisimman paljon, koska t\u00e4llaista liikennemuotoa ei oikeasti ole olemassa, joten ei sille kannata suunnitella v\u00e4yli\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n koettu jatkuvuus<\/strong> v\u00e4ylien jatkuvuus sek\u00e4 koettu jatkuvuus eli niin sanottu optinen ohjaus ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Liikkujan t\u00e4ytyisi aina pysty\u00e4 ennakoimaan, mihin suuntaan on menossa.<\/p>\n\n\n\n koettu turvallisuus <\/strong>yksil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisesti kokema mielikuva ymp\u00e4rist\u00f6n tai olosuhteiden turvallisuudesta, vrt. fyysinen turvallisuus<\/p>\n\n\n\n kohtaamisn\u00e4kem\u00e4<\/strong> matka, jonka et\u00e4isyydelt\u00e4 kahden kohtaavan ajoneuvon kuljettajat voivat n\u00e4hd\u00e4 toisensa ja normaaliolosuhteissa pys\u00e4hty\u00e4 yhteenajon v\u00e4ltt\u00e4miseksi<\/p>\n\n\n\n kolmitasopy\u00f6r\u00e4tie <\/strong>tarkoittaa liikennesuunnitelmaratkaisua, jossa reunakivell\u00e4 muodostetaan korkoero ajoradan ja py\u00f6r\u00e4tien v\u00e4lille, sek\u00e4 py\u00f6r\u00e4tien ja jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4n v\u00e4lille. Liikennev\u00e4yl\u00e4t kulkevat n\u00e4in kolmessa eri tasossa, joten eri liikennemuodot pysyv\u00e4t helpommin omilla v\u00e4ylill\u00e4\u00e4n (jalankulkijat eiv\u00e4t eksy ep\u00e4huomiossa py\u00f6r\u00e4tien puolelle, eik\u00e4 p\u00e4invastoin).<\/p>\n\n\n\n korttelisuunnitelma<\/strong> on korttelia koskeva joko rakentamisen tai laadittavan asemakaavan pohjaksi tehty rakentamissuunnitelma. Esimerkiksi Suurpelto II:n korttelisuunnitelma ja rakennustapaohjeet<\/p>\n\n\n\n korotettu suojatie<\/strong>, n\u00e4it\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4tien jatkeita sek\u00e4 laajempia korotettuja alueita suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla. Kauppakatujaksoilla ne korostavat kevyen liikenteen ylityskohtia ja alentavat ajonopeuksia. Korotetut suojatiet ovat t\u00f6yssyj\u00e4 suositeltavampia hidastimia, koska ne parantavat kevyen liikenteen mukavuutta ja suojatie on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 syy korotukseen.<\/p>\n\n\n\n kulkutapajakauma<\/strong> kertoo m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen kulkuneuvojen prosenttiosuuden kokonaismatkasuoritteesta, esimerkiksi henkil\u00f6auton, linja-auton ja py\u00f6r\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n kunnallistekniikalla<\/strong> tarkoitetaan kaupungin rakentamiseen,tekniseen yll\u00e4pitoon ja palveluun liittyvien asioiden kokonaisuutta, kuten vesi-, viem\u00e4ri-, s\u00e4hk\u00f6- ja katuverkkoja ja niiden suunnittelua ja rakentamista.<\/p>\n\n\n\n kyl\u00e4tie, 2-1 -tie (suosituspy\u00f6r\u00e4kaistallinen tie\/katu (suggestion line -katu\/tie, Advisory Cycle Lane)<\/strong> ”. My\u00f6s joustokatu kuvaa hyvin t\u00e4t\u00e4 ratkaisua. Kyse on dynaamisesta liikennetilasta, jossa osa kadun poikkileikkauksesta on varattu sek\u00e4 autoille ett\u00e4 py\u00f6rille. Kadun reunoilla on yksisuuntaiset py\u00f6r\u00e4kaistat molempiin suuntiin katkoviivoilla erotettuna, ja keskell\u00e4 on yksi yhden auton levyinen kaksisuuntainen kaista autoille. Eritt\u00e4in yleinen Hollannissa niin katuna kuin maantien\u00e4kin. <\/p>\n\n\n Kohtaamistilanteessa autot tulevat nokat vastakkain, jolloin molemmat autot v\u00e4ist\u00e4v\u00e4t puoli auton leveytt\u00e4 pientareelle kohtaamisen ajaksi. T\u00e4st\u00e4 ei aiheudu py\u00f6r\u00e4liikenteelle juurikaan haittaa tai vaaraa, koska py\u00f6r\u00e4liikenne kulkee samaan suuntaan autoliikenteen kanssa ja py\u00f6rien v\u00e4liin autot sopivat yleens\u00e4 hyvin tekem\u00e4\u00e4n pikku koukkauksia. Autot ovat v\u00e4ist\u00e4misvelvollisia pientareella kulkevia py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ja jalankulkijoita kohtaan.<\/p>\n\n\n Eritt\u00e4in yleinen ratkaisu Hollannissa niin katuna kuin maantien\u00e4kin ja levi\u00e4\u00e4 koko ajan muuallekin nopeasti. Py\u00f6r\u00e4kaista voidaan joko maalata tai vain erottaa katkoviivoilla. Kuvassa Ratkaisu keskelt\u00e4 kaupunkia Haarlemista.<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n k\u00e4velyalue<\/strong> Keskustan k\u00e4velykaduista, toreista ja aukioista muodostettu yhten\u00e4inen k\u00e4velyalue.<\/p>\n\n\n\n k\u00e4velykatu<\/strong> on perinteisesti ydinkeskustassa sijaitseva yksinomaan k\u00e4velylle ja py\u00f6r\u00e4ilylle (rajoitetusti my\u00f6s huolto- ja tonttiliikenteelle) omistettu katu, jonka varrella ainakin rakennusten pohjakerroksessa sijaitsee liiketiloja. K\u00e4velykatu merkit\u00e4\u00e4n omalla k\u00e4velykadun liikennemerkill\u00e4. K\u00e4velykatu on yleens\u00e4 my\u00f6s ostoskatu tai historiallisessa kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 oleva katu. Monet k\u00e4velykadut laatoitetaan torikiveyksin, kaduille tuodaan penkkej\u00e4 ja istutuksia, toisinaan patsaitakin. Jotkut k\u00e4velykadut ovat saaneet my\u00f6s katul\u00e4mmityksen.<\/p>\n\n\n\n Suomessa k\u00e4velykadulla py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 ei voi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme mukaan kielt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 rakentaa k\u00e4velykadulle py\u00f6r\u00e4kaistoja, koska py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ei voi pakottaa niille. Ajoneuvojen enimm\u00e4isnopeus k\u00e4velykadulla on 20 km\/h ja ajoneuvojen t\u00e4ytyy liikkua jalankulun ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n Muissa maissa <\/em>py\u00f6r\u00e4ilyn salliminen k\u00e4velykaduilla on yleens\u00e4 tapauskohtaista ja hyvin usein k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aikarajoituksia py\u00f6r\u00e4ilylle ruuhka-aikoina. K\u00e4velykaduille voidaan rakentaa my\u00f6s py\u00f6r\u00e4kaistat py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 varten (yleens\u00e4 kadun keskivaiheille, tai heti huoltoliikennekaistan reunoihin), mik\u00e4li p\u00e4\u00e4asiallinen jalankulun liikennevirta kulkee kadun suuntaisesti, tai k\u00e4velykatu on yksi jalankulkualueen monista k\u00e4velykaduista, jolloin se ei yleens\u00e4 ole liian tukkoinen. Kaksi yksisuuntaista ja kapeaa py\u00f6r\u00e4kaistaa sopii teknisesti melkein mihin vain, mik\u00e4li ne on otettu huomioon suunnittelussa alussa asti. Luonnollisesti ne t\u00e4ytyy merkit\u00e4 selke\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n k\u00e4velypainotteinen katu <\/strong>katu, jossa jalankulkijoille on erotettu ajoradasta jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t esim. matalalla reunakivell\u00e4, kourulla tai pollarilla, ja autoliikenteen nopeutta on rajoitettu rakenteellisin keinoin esim. risteysalueiden korotuksin. Usein k\u00e4velykadun vaihtoehto paikoissa, joissa autoliikenneet\u00e4 ei voida kokonaan rajata pois.<\/p>\n\n\n\n laatuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4<\/strong>\/laaturaitti\/laatureitti<\/strong> voidaan liitt\u00e4\u00e4 monenlaisiin v\u00e4yl\u00e4hankkeisiin, my\u00f6s py\u00f6r\u00e4ilyn ja jalankulun p\u00e4\u00e4v\u00e4ylien kehitykseen. Palvelutasoltaan ja -varustukseltaan laadukas ja muusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 erottuva v\u00e4yl\u00e4. Muutamissa kaupungeissa on ollut erillisi\u00e4 laatuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4hankkeita jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4v\u00e4ylien kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n liikennej\u00e4rjestelm\u00e4<\/strong> liikennev\u00e4ylien, -terminaalien, -v\u00e4lineiden sek\u00e4 ohjaus-ja hoito-organisaation muodostama kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelu<\/strong> liikennemuotojen ja -verkkojen kokonaisvaltainen suunnittelu. Tarkoittaa maank\u00e4yt\u00f6n ja liikenteen vuorovaikutteista suunnittelua. Siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eri liikennemuotoja (henkil\u00f6- ja tavaraliikenne), kulkumuotoja (henkil\u00f6autoliikenne, joukkoliikenne, py\u00f6r\u00e4ily, jalankulku), eri kulkuv\u00e4lineill\u00e4 tehtyj\u00e4 matkaketjuja ja kulkuv\u00e4lineiden vaihtopaikkoja, liikenneverkkoa, pys\u00e4k\u00f6inti\u00e4, alue- ja yhdyskuntarakennetta, maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, rahoitusta ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelulla m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mm. tavoitteet ja keinot py\u00f6r\u00e4- ja jalankulkuliikenteen olojen parantamiseksi. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n suunnittelualueena voi olla kaupunkiseutu, muutama kunta tai joissain tapauksissa my\u00f6s kunnan osa. Yleens\u00e4 luonnollinen suunnittelualue on ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti- ja asiointialue. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksitt\u00e4isen kulkumuodon (esimerkiksi jalankulku ja py\u00f6r\u00e4ily) kehitt\u00e4mistarve. Liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnittelun kytkeminen osaksi kaavoitusprosessia antaa parhaan tuloksen.<\/p>\n\n\n\n liikennesuorite<\/strong> vaikka v\u00e4limatkat ovat meill\u00e4 pitk\u00e4t, liikennesuorite eli ajokilometrit ovat Suomessa hyvin l\u00e4hell\u00e4 15 vanhan EU-j\u00e4senmaan keskiarvoa.<\/p>\n\n\n\n liikennesuunnitelma<\/strong> ,liikennej\u00e4rjestelysuunnitelma. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto tekee asemakaavassa katualueeksi merkitylle alueelle liikennesuunnitelman, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mm. auto- ja kevyelle liikenteelle varatut alueet. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyv\u00e4ksyy liikennesuunnitelman samaan aikaan kaavan kanssa. Rakennusviraston katuosasto tekee tai teett\u00e4\u00e4 katupiirustukset liikennesuunnitelman pohjalta.<\/p>\n\n\n\n liikennesuunnittelu<\/strong> on osa kaavoituksen yhteydess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua tai jo ennen kaavasuunnittelua tapahtuvaa suunnittelua, johon kaavoitus sitten omalta osaltaan perustuu. Kaavan astuttua voimaan liikennesuunnittelu jatkuu katusuunnitelman (joskus my\u00f6s maantiesuunnitelman tai jopa ratasuunnitelman) hyv\u00e4ksymisell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n liikennetila<\/strong> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 liikenneyksik\u00f6iden perusmitat, liikkumisvaran toisiin tienk\u00e4ytt\u00e4jiin ja liikennetilan reunaan<\/p>\n\n\n\n liikennevaloetuus<\/strong> on liikennevalojen erikoistoiminta, jolla parannetaan jonkin liikenneryhm\u00e4n liikkumismahdollisuuksia. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 h\u00e4lytysajoneuvojen, joukkoliikenteen tai raideliikenteen sujuvoittamiseksi. Varsinaisia py\u00f6r\u00e4liikenteen liikennevaloetuuksia voidaan toteuttaa joukkoliikenteen liikennevaloetuisuuksien tapaan esimerkiksi suosimalla automatiikan tunnistamia py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 niin, etteiv\u00e4t he joudu pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6ille voidaan my\u00f6s antaa enemm\u00e4n vihre\u00e4\u00e4 valoa Hollannin tapaan. Hollannissa ja Tanskassa on my\u00f6s toteutettu py\u00f6r\u00e4ilyn p\u00e4\u00e4reiteille noin 20 km\/h nopeuden mukaan s\u00e4\u00e4detyt vihre\u00e4t aallot.<\/p>\n\n\n\n liikennevalot py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4lle <\/strong> ovat hyvin yleisi\u00e4 Euroopassa, ja on niit\u00e4 muutamia k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s Helsingiss\u00e4. Valot on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n periaatteessa kaikkialla, miss\u00e4 jalankulku ja py\u00f6r\u00e4ily kulkee aina eroteltuna risteysten yli. Jos erottelu on rakenteellisesti selke\u00e4\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4lj\u00e4\u00e4, jalankulkijan liikennevaloa on vaikea k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhdistettyn\u00e4. Jos py\u00f6r\u00e4ilyn liikennevalo on vain jalankulun orjavalo, mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 ei saavuteta, mutta valo on paremmin py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n ajolinjalla. Moderneissa liikennevaloj\u00e4rjestelmiss\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyn liikennevirtoja voidaan ohjata erillisin\u00e4 ja periaatteessa t\u00e4ysin itsen\u00e4isin\u00e4, jolloin voidaan saavuttaa huomattavia etuja.<\/p>\n\n\n\n Py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4lle voidaan polttaa vihre\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n kuin jalankulkijalle, koska py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 risteysalueen paljon jalankulkijaa nopeammin. Sopivissa risteyksiss\u00e4 voidaan my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 jaksoja py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6ille esimerkiksi oikealle k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 varten. Py\u00f6r\u00e4liikenne voidaan my\u00f6s ohjata vinottain risteyksen yli k\u00e4tev\u00e4sti py\u00f6r\u00e4kaistaa pitkin. Py\u00f6r\u00e4ilykaupungissahan jalankulkijan ja py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n reitit voivat olla t\u00e4ysin erilaiset ja erilliset, mik\u00e4 ei onnistu lainkaan ilman erillisi\u00e4 liikennevaloja. Py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n liikennevalot t\u00e4ytyy sijoittaa riitt\u00e4v\u00e4n alas, sill\u00e4 normaalit valot j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti huomaamatta. Yleens\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n liikennevalot on kahdennettu siten, ett\u00e4 toiset pienemm\u00e4t ja alemmaksi sijoitetut valot ovat ennen risteyst\u00e4 olevassa tolpassa. Varoitus liikennevaloista kannattaa my\u00f6s ehdottomasti maalata aina py\u00f6r\u00e4tiehen pys\u00e4ytysviivan kanssa.<\/p>\n\n\n\n liikenteen kysynn\u00e4n hallinta (TDM)<\/strong> (josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 \u201dliikkumisen hallinta\u201d) on yleinen nimitys monille eri strategioille, joilla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n tehokkuutta. Liikenteen kysynn\u00e4n hallinnassa liikkumisen katsotaan olevan keino kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 korostetaan henkil\u00f6iden ja tavaroiden liikkumista moottoriajoneuvojen liikkumisen sijasta ja siksi siin\u00e4 asetetaan etusijalle tehokkaammat liikennemuodot (k\u00e4vely, py\u00f6r\u00e4ily, kimppakyydit, joukkoliikenne ja et\u00e4ty\u00f6) erityisesti ruuhka-aikoina. Matkojen prioriteettij\u00e4rjestys m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kunkin matkan merkityksen ja kustannusten perusteella: merkitt\u00e4v\u00e4t matkat v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 kustannuksia aiheuttavilla liikennemuodoilla asetetaan merkitykselt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4isempien ja korkeita kustannuksia aiheuttavien matkojen edelle. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n kokonaistehokkuutta.<\/p>\n\n\n\n liikkumisen ohjaus<\/strong> on ensisijaisesti kysynt\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen tapa k\u00e4sitell\u00e4 matkustaja- ja rahtiliikennett\u00e4. Se k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 uusia kumppanuussuhteita, ja siihen kuuluu uusia ty\u00f6kaluja. Sen tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpien liikennemuotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tukemalla ja edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 asenteiden ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttumista. Liikkumisen ohjauksen v\u00e4lineet perustuvat tietoon, viestint\u00e4\u00e4n, organisointiin ja yhteisty\u00f6h\u00f6n. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4lineet edellytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4kyvyytt\u00e4. Liikkumisen ohjaus on uusi ja lupaava k\u00e4site, jolla edistet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liikennett\u00e4. Sen soveltamisala ja t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanotaso vaihtelee maakohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n liikkumisesteinen<\/strong> henkil\u00f6, jonka toiminta- ja liikkumiskyky tai kyky suunnistautua on i\u00e4n, vamman tai sairauden takia pysyv\u00e4sti tai tilap\u00e4isesti rajoittunut<\/p>\n\n\n\n liitynt\u00e4pys\u00e4k\u00f6inti<\/strong> ajoneuvo pys\u00e4k\u00f6id\u00e4\u00e4n keskusta-alueen ulkopuolelle ja matkaa keskustaan jatketaan joukkoliikennev\u00e4lineell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n matkasuorite<\/strong> sill\u00e4 tarkoitetaan henkil\u00f6n tai ryhm\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyn\u00e4 ajanjaksona tekemien matkojen yhteenlaskettua pituutta, esimerkiksi km\/vrk tai km\/v.<\/p>\n\n\n\n mitoitusnopeus<\/strong> nopeustaso, jonka perusteella v\u00e4yl\u00e4 mitoitetaan<\/p>\n\n\n\n mopoilija <\/strong> lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n useimmissa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4 on k\u00e4sitelty polkupy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ja mopoilijoita rinnakkain ja niill\u00e4 on suurelta osin samat liikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Mopoilija noudattaakin k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n reitinvalintaperiaatteita. Mopolla tarkoitetaan kaksipy\u00f6r\u00e4ist\u00e4 (L1-luokka) tai kolmipy\u00f6r\u00e4ist\u00e4 (L2-luokka) moottoriajoneuvoa, jonka moottorina on enint\u00e4\u00e4n 50 cm3:n polttomoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enint\u00e4\u00e4n 45 km\/h. T\u00e4h\u00e4n luokkaan luetaan my\u00f6s muulla voimanl\u00e4hteell\u00e4 kuin poltto- moottorilla varustettu kaksi- tai kolmipy\u00f6r\u00e4inen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enint\u00e4\u00e4n 45 km\/h.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n mukulakivi<\/strong> py\u00f6re\u00e4hk\u00f6ksi hioutunut pienehk\u00f6 luonnonkivi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n nollatasoinen reunatuki <\/strong> katutilan rajauksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 maan pinnan tasolle asennettu reunatuki. Voi olla tasaista tai lohkottua ep\u00e4tasaisempaa kive\u00e4. K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 ulkon\u00e4k\u00f6- ja rajaussyist\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilyn kannalta t\u00e4llainenkin on hyvin hankala ja vaarallinen rakenne;py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 n\u00e4kee lopullisesti vasta parin metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuinka hankala ylitys on, py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4n huomio kiinnittyy aivan ep\u00e4oleelliseen asiaan liikenteen seuraamisen sijasta, ja vuoden mittaan nollatasorakenteet aiheuttavat valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n turhia jarrutuksia, jotka tekev\u00e4t py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 tuskastuttavan hidasta ja raskasta. Kivet eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pysy montaa vuotta nollatasossa ja niihin rikkoo helposti py\u00f6r\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n ”natsat” , sharrow -symboli <\/strong> Kerrotaan autoilijoille dynaamisesta eli jaetusta katutilasta. Py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6iden kuuluu ajaa n\u00e4iss\u00e4 kohdissa ajoradalla autoliikenteen seassa. Natsoja voi olla yhdell\u00e4 v\u00e4k\u00e4sell\u00e4 py\u00f6r\u00e4symbolin kanssa (korpraalin natsa) tai useammilla. V\u00e4k\u00e4sten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo yleens\u00e4 kadun nopeusrajoituksen, esim. yksi v\u00e4k\u00e4nen 30 km\/h, kaksi v\u00e4k\u00e4st\u00e4 40 km\/h. T\u00e4ll\u00e4 tekniikalla voidaan my\u00f6s merkit\u00e4 py\u00f6r\u00e4kaista kadun reunaan, joko sulkuviivan kanssa tai ilman.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n noppakivi <\/strong> kuution muotoinen katukivi, usein luonnonkivest\u00e4 lohkottua.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n nupukivi<\/strong> suorakulmainen katukivi, usein tiilen kokoluokkaa tai isompi.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n n\u00e4kem\u00e4<\/strong> tiet\u00e4 pitkin mitattu matka, jonka et\u00e4isyydelle ajoneuvon kuljettajan tai jalankulkijan tulee voida n\u00e4hd\u00e4 tiell\u00e4 oleva este.<\/p>\n\n\n\n n\u00e4kem\u00e4alue<\/strong> tien kaarrekohdissa ja liittymiss\u00e4 tarvittava alue ajoesteen tai toisen tienk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n n\u00e4kemiseen. Kuva: n\u00e4kem\u00e4aluetta voivat rajoittaa monenlaiset esteet, py\u00f6r\u00e4teill\u00e4 ylivoimaisesti suurin ongelma Suomessa on v\u00e4\u00e4rin sijoitettu ja v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen kasvusto.<\/p>\n\n\n\n osayleiskaava<\/strong> k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 osan kaupungin alueesta ja on tavallisesti yleiskaavaa tarkempi.<\/p>\n\n\n\n paikallinen kokoojakatu<\/strong> katu,joka yhdist\u00e4\u00e4 tonttikadut ja joka johtaa yleens\u00e4 alueelliselle kokoojakadulle.<\/p>\n\n\n\n paikoitusnormi<\/strong> (autopaikkanormi, autopaikkam\u00e4\u00e4r\u00e4ys) pendel\u00f6inti<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6kunnista tapahtuva kuntarajat ylitt\u00e4v\u00e4 piennar<\/strong> ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa, joka ei ole jalkak\u00e4yt\u00e4v\u00e4, py\u00f6r\u00e4tie tai -kaista<\/p>\n\n\n\n pihakatu <\/strong>jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua, liikennemerkein sellaiseksi kaduksi osoitettua tiet\u00e4. Pihakadulla noudatettavat liikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6t on esitetty tieliikennelain 33 ja 41 \u00a7:ss\u00e4. Pihakadun tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sille erikseen asetetut rakenteelliset erityisvaatimukset. Vaatimukset on esitetty sis\u00e4asiainministeri\u00f6n kirjeess\u00e4 996\/501\/82\/Shi\/30.3.1982. Pihakadulta ajoradalle tuleva on v\u00e4ist\u00e4misvelvollinen tieliikennelain 14 \u00a7:n 3 momentin mukaisesti, joten sielt\u00e4 tuleville ei tarvitse erikseen osoittaa v\u00e4ist\u00e4misvelvollisuutta.<\/p>\n\n\n\n pikapy\u00f6r\u00e4tie<\/strong> on nopea ja mahdollisimman esteet\u00f6n l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6matkaliikenteeseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 py\u00f6r\u00e4tietyyppi, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina jalankulusta erotettu. Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4, rakennetaan yleens\u00e4 l\u00e4hi\u00f6ist\u00e4 kaupungin keskustaan. N\u00e4ille parempilaatuisille py\u00f6r\u00e4teille on Suomessa v\u00e4hitellen vakiintunut nimitys ”baana”.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n![\"alikulku\"](\"https:\/\/fillariavaruus.fi\/wp-content\/uploads\/gallery\/sanasto\/alikulku.jpg\")
<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
taavilla v\u00e4lineill\u00e4 liikkuvat ja potkukelkan tai -py\u00f6r\u00e4n, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, py\u00f6r\u00e4tuolin tai vastaavan laitteen kuljettajat sek\u00e4 polkupy\u00f6r\u00e4n tai mopon taluttajat. Jalankulkijat on monimuotoinen ryhm\u00e4, jonka eri
j\u00e4senill\u00e4 on erilaiset tarpeet ja kyvyt liikenteess\u00e4. My\u00f6s kevyet, enint\u00e4\u00e4n 15 km\/h kulkevat s\u00e4hk\u00f6kulkuneuvot rinnastetaan liikennes\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 potkulautoihin ja rullaluistimiin, eli niihin sovellettaan jalankulkijan liikennes\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
Vrt. Katusuunnitelma<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
asemakaavamerkint\u00e4 tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ys, jolla m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n autopaikkojen minim\u00e4\u00e4r\u00e4 rakennuspaikalla.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n
ty\u00f6matkaliikenne.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n\n
\n\n\n<\/a><\/figure><\/div>\n\n\n
\n\n\n