{"id":2395,"date":"2013-04-11T11:05:04","date_gmt":"2013-04-11T08:05:04","guid":{"rendered":"https:\/\/fillariavaruus.fi\/?p=2395"},"modified":"2013-05-29T21:07:46","modified_gmt":"2013-05-29T18:07:46","slug":"pyorailyn-hyodyt-ja-kustannukset-helsingissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/fillariavaruus.fi\/?p=2395","title":{"rendered":"Py\u00f6r\u00e4ilyn hy\u00f6dyt ja kustannukset Helsingiss\u00e4"},"content":{"rendered":"
Helsingiss\u00e4 on tehty uraauurtava selvitys ”Py\u00f6r\u00e4ilyn hy\u00f6dyt ja kustannukset Helsingiss\u00e4<\/a>.” Py\u00f6r\u00e4ilyn suuret hy\u00f6dyt ovat olleet yleisesti puheena jo pitk\u00e4\u00e4n. Erityisesti Velo-city kongresseissa n\u00e4ist\u00e4 on paljon puhuttu, mutta oli silti aika s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lukea mit\u00e4 hy\u00f6dyt ovat konkreettisesti Helsingiss\u00e4! Euron investointi py\u00f6r\u00e4teihin tuottaisi l\u00e4hes kahdeksan Euron hy\u00f6dyt. Vaikuttavuus on moninkertainen tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna. T\u00e4llaisiin tuottoihin ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 mill\u00e4\u00e4n muulla tavalla. Olisi mielenkiintoista kuulla, millaisiin lukemiin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin, jos t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4isiin my\u00f6s ”Walking Master Plan” , eli jalankulkuolojen pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen kehitysohjelma.<\/div>\n

Muut hy\u00f6dyt kaupungille<\/h2>\n
\"helsinginbaanaa\"<\/a>
Baana on tehokas py\u00f6r\u00e4v\u00e4yl\u00e4 keskustassa. N\u00e4it\u00e4 kaivataan paljon lis\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Selvityksess\u00e4 on otettu huomioon ”helpot” laskettavat asiat, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hy\u00f6dyt muodostuvat viel\u00e4 selv\u00e4sti suuremmiksi. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 ei kannata edist\u00e4\u00e4, vaan lis\u00e4ksi tulee huomioida my\u00f6s jalankulun ja joukkoliikenteen kehitt\u00e4minen (kulkevat hyvin k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4). Samoin laadukkaita py\u00f6r\u00e4ilyoloja on mahdoton rakentaa perinteiseen umpikortteleista koostuvaan 1970-luvun autokaupunkiin, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko kaupunkirakennetta joudutaan muuttamaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempaan suuntaan. T\u00e4st\u00e4 saadaan hyvin suuria ja monenlaisia lis\u00e4hy\u00f6tyj\u00e4 sit\u00e4 mukaan kun kaupunkien keskustat saadaan toimivammiksi. Matkailun kannaltakin on oleellisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada lis\u00e4tty\u00e4 Helsingin houkuttelevuutta. Savustamoon ei turistien tarvitse en\u00e4\u00e4 tulla, valittavana on jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Euroopassa satoja viihtyisi\u00e4 kaupunkeja, ja autojen poisto kaupunkien keskustoista k\u00e4y kiivaana kaikkialla.<\/p>\n

Hy\u00f6tyj\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6lle ja yhteiskunnalle<\/h2>\n

Hy\u00f6tyj\u00e4 taloudelle ja hyvinvoinnille tulee useaa kautta. Kun jalankulun ja py\u00f6r\u00e4ilyn oloja kehitet\u00e4\u00e4n, yhteiskunnalle eritt\u00e4in kallis autoilu ja uusien autov\u00e4ylien rakentaminen v\u00e4henee selv\u00e4sti. Vaikka auto&bensaraha kiert\u00e4\u00e4 osin verottajan kautta, autot ja bensa aiheuttavat monenlaisia kuluja ja lis\u00e4ksi pelkk\u00e4\u00e4 miinusta kauppataseeseen. Jos 10 vuodessa saadaan kakkos- ja kolmosautojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4hennetty\u00e4 vaikka 20 %, se n\u00e4kyy jo selv\u00e4sti kauppataseessa. Auto on yksi kalleimmista kulutushy\u00f6dykkeist\u00e4 ja niiss\u00e4 liikkuu valtavia raham\u00e4\u00e4ri\u00e4 ulkomaille. N\u00e4m\u00e4 seuraavat laskelmat eiv\u00e4t sis\u00e4lly kyseiseen Helsingin laskelmaan, mutta perusinsin\u00f6\u00f6rin\u00e4 minua alkoi kiinnostaa, mit\u00e4 autoilu tosiasiassa maksaa.<\/p>\n

<\/p>\n

Paljonko autoiluun menee rahaa?<\/h2>\n

Suora lainaus tilastokeskukselta: Ajoneuvorekisteriss\u00e4 oli vuoden 2011 p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 5 539 322 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 494 357. Autojen osuus rekister\u00f6idyist\u00e4 ajoneuvoista oli 63,1 %. Ajoneuvojen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi 3,9 % ja autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 3,7 % vuoden 2010 lopun tilanteeseen verrattuna.<\/em><\/p>\n

Vaikka laskee kuinka varovasti (3 494 357 * 18 000 \u20ac =\u00a0 62\u00a0898\u00a0426\u00a0000,00 \u20ac), meill\u00e4 ruostuu autoissa\u00a0 62 miljardin arvosta rautaa<\/strong>. T\u00e4ss\u00e4 hankintahinta on alakanttiin, ja tuossa autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s paljon kuorma-autoja tai muita arvokkaampia kulkuneuvoja. Olemme varakasta porukkaa.<\/p>\n

Jos t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 sitten polttoaineen kulut, j\u00e4lleen suoraan tilastokeskukselta: Henkil\u00f6autoilla ajettiin vuonna 2006 keskim\u00e4\u00e4rin 17 800 kilometri\u00e4 vuodessa. Kuorma-autoilla ajettiin keskim\u00e4\u00e4rin 34 700 kilometri\u00e4, pakettiautoilla 13 300 kilometri\u00e4 ja linja-autoilla 51 800 kilometri\u00e4.<\/em><\/p>\n

J\u00e4lleen karkeasti laskien: (3 494 357 * 17 800 km = 62 199 554 600 km). Matkaa kertyy siis 62 miljardia kilometri\u00e4. Jos laskee, ett\u00e4 sadalle kilometrille menee 6 litraa, kokonaiskulutus on (62 199 554 600 km * 0,06 l\/km =\u00a0 3 731 973 276 litraa), siis 3,7 miljardia litraa. Rahassa (3 731 973 276 litraa * 1,6 \u20ac\/litraa = 5\u00a0971\u00a0157\u00a0241,60 \u20ac). Polttoaineisiin palaa rahaa 6 miljardia vuodessa. Yksi autosukupolvi kuluttaa siis 15 vuoden aikana (62 miljardia + 15 * 6 miljardia = 152 miljardia \u20ac). T\u00e4st\u00e4 puuttuvat viel\u00e4 varaosat ja \u00f6ljyt. Eik\u00f6 t\u00e4lle reilulle 152 miljardille Eurolle todellakaan ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4?<\/strong><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n pit\u00e4isi sitten viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 kaikki ne vuotuiset rahat, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n autoteiden jatkuvaan laajentamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen. N\u00e4it\u00e4 summia en t\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4nyt, mutta joka tapauksessa kyse on huikeista summista. Mit\u00e4 jos rakennettaisiin j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 liikennej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja samalla s\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin helposti useita miljardeja vuosittain?<\/p>\n

Saksalainen autoilija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana autoiluun keskim\u00e4\u00e4rin 332 000 \u20ac<\/h2>\n
\"moottoritie\"<\/a>
Autoilu on eritt\u00e4in kallista niin kansalaisille kuin yhteiskunnallekin.<\/figcaption><\/figure>\n

Sattumoisin juuri t\u00e4t\u00e4 viimeistelless\u00e4 havaitsin, ett\u00e4 Saksassa asiaa on tutkittu tarkemmin. Siell\u00e4 jokainen saksalainen autoilija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 autoiluun el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana keskim\u00e4\u00e4rin 332 000 Euroa. Suomessa autot todenn\u00e4k\u00f6isesti ruostuvat viel\u00e4 nopeammin ja harva autoilija selvi\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 3 autolla, kuten Saksassa. Autot ovat my\u00f6s meill\u00e4 hankintahinnaltaan selv\u00e4sti kalliimpia. Saksan artikkeli l\u00f6ytyy t\u00e4st\u00e4 soitteesta<\/a>.<\/p>\n

Oikeastaan on aika yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suomalainenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana autoiluun selv\u00e4sti enemm\u00e4n rahaa kuin asunnon hankintaan, vaikka asuntoa pidet\u00e4\u00e4n tosi kalliina investointina. Auto kuitenkin tyhjent\u00e4\u00e4 ihmisten rahapussit v\u00e4hitellen huomaamatta vuosien mittaan.<\/strong><\/p>\n

Py\u00f6r\u00e4ilyn hy\u00f6dyt<\/h2>\n

Suomessa on 5 406 018 asukasta. Jokainen suomalainen py\u00f6r\u00e4ilee nykyisin keskim\u00e4\u00e4rin noin 250 km\/v. Kilometrej\u00e4 kertyy siis (5 406 018 * 250 km = 1 351 504 500 km. Siis reilut 1,3 miljardia kilometri\u00e4. Py\u00f6r\u00e4ilykilometrej\u00e4 on siis 1\/62 osa autojen kilometreist\u00e4, eli polttoainetta s\u00e4\u00e4styy (6 miljardia \u20ac \/ 62 = 187 500 000 \u20ac) 187, 5 miljoonan Euron edest\u00e4. Jos laskee, ett\u00e4 yksi auto kest\u00e4\u00e4 350 000 km, niin py\u00f6r\u00e4ily v\u00e4hent\u00e4\u00e4 autojen tarvetta (1 351 504 500 km \/ 350 000 km = 3861,44 kpl) 3861 kappaleella vuodessa. Rahassa t\u00e4llainen autom\u00e4\u00e4r\u00e4 tekee (3861 kpl * 18 000 \u20ac = 69 498 000 \u20ac) 69,5 miljoonaa Euroa. Nykyisin py\u00f6r\u00e4ily s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 siis noin (187 m\u20ac + 69 m\u20ac = 256 m\u20ac)\u00a0 256 miljoonaa Euroa vuodessa suoria ajoneuvoista johtuvia kuluja. T\u00e4ss\u00e4 ei ole huomioitu polkupy\u00f6rien hankinta\/huoltohintoja, mutta ne ovat hyvin mit\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 autojen vastaaviin verrattuna. Laskelmista puuttuvat my\u00f6s vastaavasti autojen \u00f6ljyt ja varaosat, joilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kattaa py\u00f6rien hankinta- ja k\u00e4ytt\u00f6menot.<\/p>\n

Pohdintaa aiheuttaneita asioita Helsingin selvityksess\u00e4<\/h2>\n

Selvityksen mukaan liikenneonnettomuuksiin kuluu enemm\u00e4n rahaa. ” Liikenneonnettomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa py\u00f6r\u00e4ilyn lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4<\/em>”… Kansainv\u00e4listen kokemusten mukaan py\u00f6r\u00e4ilyn turvallisuus suhteellisesti paranee py\u00f6r\u00e4ilyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa, kun py\u00f6r\u00e4ilyn infraa parannetaan samalla turvallisemmaksi ja selke\u00e4mm\u00e4ksi ja py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 tulee yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mpi osa liikennett\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan ole otettu huomioon laskelmassa.”<\/em><\/p>\n

\"tilastokuolleista\"<\/a>
Kuolleita py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 \/ 1000 000 000 km. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4kee selv\u00e4sti, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n py\u00f6r\u00e4ill\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 turvallisempaa py\u00f6r\u00e4ily on. Harmittavasti kuitenkin Ruotsissa py\u00f6r\u00e4ily on kaksi kertaa turvallisempaa kuin meill\u00e4, vaikka py\u00f6r\u00e4ilym\u00e4\u00e4riss\u00e4 ei ole suurta eroa. My\u00f6s Ruotsissa py\u00f6r\u00e4ily on muutettu jalankulusta ajoneuvoliikenteeksi viimeisen 20 vuoden aikana. (Alkuper\u00e4inen kuva: Cycling, Safety&Health by Thomas Krag).<\/figcaption><\/figure>\n

Miksi ei oteta? T\u00e4m\u00e4 selvitys on kokonaisuudessaan laskettu eritt\u00e4in varman p\u00e4\u00e4lle. Kalliita kuolleita ja loukkaantuneita py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 on oletettu tulevan lis\u00e4\u00e4 samaan tahtiin py\u00f6r\u00e4ilym\u00e4\u00e4rien kasvaessa, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4in ei tule k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Tukholmassa on py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 kaksinkertaistettu reilussa kymmeness\u00e4 vuodessa siten, ett\u00e4 kuolleita ja loukkaantuneita py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 on kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4isesti yht\u00e4 paljon kuin l\u00e4ht\u00f6tilanteessa. Turvallisuus on siis parantunut hurjasti. Helsingiss\u00e4 tullee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n aivan samoin, tai jopa viel\u00e4 paremmin. L\u00e4ht\u00f6taso Helsingiss\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4kseni hiukan heikompi kuin aikoinaan Tukholmassa, ja tiet\u00e4myst\u00e4 ja kokemuksia turvallisista ratkaisuista on suorastaan kasap\u00e4in tarjolla nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Turvallisuuden paranemiseen py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4m\u00e4\u00e4rien lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on useita p\u00e4tevi\u00e4 syit\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Kun py\u00f6r\u00e4ilyn aikah\u00e4vikki\u00e4 pienennet\u00e4\u00e4n, helpoiten se saadaan aikaan peruskorjaamalla tolkuttoman hitaita, vaarallisia ja hankalia risteyksi\u00e4 ja alikulkuja py\u00f6r\u00e4ilyn kannalta optimoiduimmiksi ja turvallisemmiksi. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s eritt\u00e4in suuri turvallisuusparannus.<\/li>\n
  2. Kun py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, autoliikenteen rytmi muuttuu. Autoilija hiljentaa ja varoo joka ikist\u00e4 suojatiet\u00e4 (py\u00f6r\u00e4tien jatketta) luonnostaan, koska niist\u00e4 tulee melkein aina kulkijoita.<\/li>\n
  3. Py\u00f6r\u00e4ilyn turvallisuus paranee oleellisesti, kun py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvatat ja v\u00e4hitellen suurin osa autoilijoista on my\u00f6s py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4. Eri liikennemuotojen sekak\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on oleellisesti parempi k\u00e4sitys kotikaupunkinsa liikennej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja sen ongelmakohdista, kuin vannoutuneella autoilijalla. Tulevaisuudessa autoilija osaa ottaa py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t paljon paremmin huomioon.<\/li>\n
  4. Kun py\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 on paljon, my\u00f6s autoliikenne toimii enemm\u00e4n py\u00f6r\u00e4ilyn ehdoilla, ja sen rauhallisempi ja turvallisempi ilmapiiri kopioituu my\u00f6s autoilijoihin.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kuinka py\u00f6r\u00e4ily itse kehittyy<\/h2>\n

    Helsingin laskelmaan ei tietenk\u00e4\u00e4n ole voitu laskea mukaan hieman vaikeammin arvioitavia asioita, mutta py\u00f6r\u00e4ily el\u00e4\u00e4 monella tavalla my\u00f6s aikamoista murroskautta. Polkupy\u00f6r\u00e4 on kehittynyt\/kehittym\u00e4ss\u00e4 huimaa vauhtia. Polkupy\u00f6r\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uusiutunut kokonaan viimeisen 10 vuoden aikana. Mik\u00e4li laskelmiin lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 visioita itse py\u00f6r\u00e4ilyn kehityksest\u00e4, py\u00f6r\u00e4ilym\u00e4\u00e4r\u00e4t ja -kilometrit voivat kiivet\u00e4 hyvinkin nopeasti aivan toisenlaisiin lukemiin.<\/p>\n