Paljon hyvää koulutusmateriaalia

Koronasyksystä huolimatta saatiin järjestettyä paljon hyviä jalankulku- ja pyöräliikenteen koulutustilaisuuksia. Lihasvoimainen liikenne ja vapaa-ajan liikkuminen on kovassa nosteessa ja nyt niiden kehittäminen on pikku hiljaa käynnistymässä kunnolla. Tämän näkee siitä, että kehitystä tapahtuu jo hyvin laajalla rintamalla hallinnon eri tasoilla maan laajuisesti, ja joka vuosi mukaan tulee uusia organisaatioita ja projekteja työn alle. Myös mediassa pyöräilyasiat saavat yhä suurempaa näkyvyyttä, kuten loppuun linkitetyt Radio Helsingin Pyöräilytalvi-podcastit. On aikamoinen saavutus saada eetteriin 4 puolen tunnin mittaista pyöräilyaiheista ohjelmaa!

Lasten liikennetaitojen opiskelureitti Leuvenin kaupungin keskustassa.

Seminaareissa on käsitelty ainakin seuraavia aiheita; pyöräilyä koulumatkoilla, kaupunkikeskustojen suunnittelua, toimivan kävelykeskustan rakentamista, hyvän pyörätieverkoston suunnittelua ja toteutusta, maastopyöräilyreittejä, valtakunnallisia pyörämatkailureittejä, pyörämatkailua ja uutta pyörämatkailukeskusta, bike-parkkien rakentamista, talvikunnossapitoa, pyöräilyn edistämistyötä, uusia ideoita ulkomaisista pyöräilykonferensseista jne. Myös noissa podcasteissa tuli käsiteltyä hyvin laajasti ja asiantuntevasti pyöräilynedistämistä, niissä siis käsiteltiin paljon muutakin kuin talvipyöräilyä.

Pistän tähän linkit webinaareihin ja niiden koulutusmateriaaleihin:

(lisää…)

Täyskäsi pyöräretkikirjallisuutta

Rajat kiinni

Itselläni on ollut viime vuosina valtavia vieroitusoireita reissaamisesta. Vanhempieni omaishoitoprojekti ja Korona-vuodet ovat sitoneet minut tiukasti tänne yhteen Etelä-Pohjanmaan pikkukuntaan. 

Pyöräretkikirjat
Paljon uusia pyöräretkikirjoja

Onneksi koronasta on kuitenkin ollut sellainen hyöty, että monet muutkin fillarireissaajat ovat juuttuneet kotinurkkiin. On ollut hyvää aikaa rauhoittua ja koota muistoja aiemmilta retkiltä kirjoiksi. Tekstin syntymistä ovat edesauttaneet myös potkut työpaikasta, ikääntymisen aiheuttama tarve kirjoittaa muistelmia, elämän kriisit, rahan tarve ja halu kiertää maapallo. Jussi pyöräytti jopa 2 kirjaa samana vuonna.

Kirjoja on julkaistu niin paljon, että koko kesä on mennyt mukavasti niitä lukiessa. Tällaisia teoksia on ilmestynyt:

  • Jussi Saarikoskti: Fillaristin seikkailut Euroopassa
  • Jussi Saarikoski: Kohtaamisia Euroopassa (omakustanne)
  • Matti Rämö: Pyöräillen Suomessa
  • Jukka Salminen: Kirjeitä Etelä-Amerikasta
  • Taina Liekari: Pyörällä päästään
  • Dean Nicholson: Nalan maailma
  • Alpo Puuronen: Pinna Kovilla
(lisää…)

Pyöräliikenteen uusi suunnitteluohje ja koulutukset

Pyöräliikenteen olosuhteiden edistämisessä otetaan nyt todella suuria harppauksia. Nyt toteutuvat ne ideat, joita pyöräilijät ovat yrittäneet saada aikaan jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Vuodenvaihteessa ilmestyi Suomessa laatuaan ensimmäinen pyöräliikenteen suunnitteluohje (linkki ohjeeseen). Koska nyt on katkaistu napanuora 1970-luvun kevyeen liikenteeseen ja sen höttöisiin virityksiin ja ohjeisiin, koulutustarve kokonaan uudenlaisen ajattelun mukaisen pyöräliikennejärjestelmän omaksumiseen on suuri. Pyöräily on jälleen liikennettä!

Siksi onkin erittäin hyvä, että Väylävirasto on pitänyt uuteen ohjeeseen liittyviä koulutustilaisuuksia kevään mittaan. Ja mikä parasta, näistä luennoista on editoitu 14 noin 10 min pituista videota suunnitteluohjeen keskeisimmistä asioista opiskelun tueksi. Nyt itse kukin voi opiskella näitä myös omaan tahtiin, ja kerrata asioita niin moneen kertaan, että asiat kirkastuvat.


(lisää…)

Retkipyöräilykurssi

Retkipyöräily on jälleen kovassa nosteessa ja ajattelin jakaa yhden retkipyöräilyä esittelevän luennon. Olin muutamia vuosia sitten pitämässä Jyväskylässä retkipyöräilyluentoja ja käytännön 3-tuntista pyöräretkeilykoulutusta. Muutettuani tänne Pohjanmaalle, ajattelin pari vuotta sitten jatkaa samaa hommaa täällä, mutta Korona sotki suunnitelmat. Tuunasin luentoesityksestä ”pitkän version”, jossa on aika paljon asiaa aloittelevalle retkipyöräilijälle. Suurin osa asioista auennee kalvoista lukemalla ilman selostusta. Lopussa on esitelty Euroopasta tunnettuja ja hyviksi tiedettyjä kohteita, joista voi aloittaa maailman valloituksen, sitten kun Suomea on ensin kierrelty.

(lisää…)

Uudenlainen kylätie

Kylätie / 2-1 -tie / (Suggestion Line Road)

Suggestion Line -tiellä autojen kohtaaminen, sekä yksi pyöräilijä.

Hattulassa on kokeiltu ensi kertaa Suomessa Hollannissa erittäin yleistä tie/katutyyppiä, jossa kaksisuuntaiselle autoliikenteelle on vain yksi kaista keskellä, ja reunoilla on molempiin suuntiin reilut pientareet (pyöräkaistat). Autojen kohdatessa molemmat lainaavat hetkeksi lisätilaa vieressä olevilta pyöräkaistoilta. Kaikki tämän artikkelin kuvat ovat Hollannista, koska en ole vielä Hattulaan ehtinyt. Linkki suunnitelmaan.

Väylätyyppiä kutsutaan kansainvälisesti nimillä Suggestion Line Street tai Advisory Cycle Lane Street. Tampereen teknillinen yliopisto on käyttänyt suomenkielistä termiä suosituspyöräkaistallinen tie/katu. Itse käytin väylätyypistä aikoinaan nimeä joustokatu, kun mitään virallisempaa ei ollut. Se kuvaa myös mielestäni hyvin kyseistä väylätyyppiä. Nyttemmin Väylävirasto on nimennyt tietyypin virallisesti ”kylätieksi” tai jalkakäytävällä varustettuna ”2-1” -tieksi.

Lisäys 2.10.2018. Tässä nimimerkin Velogi kuvaama video Hattulan uudesta tieratkaisusta.

Edut

Väylätyypillä on monia etuja, erityisesti rakentajalle. Siksi se on levinnyt jo ainakin kokeilumielessä Hollannin naapurimaihinkin. Suurimmat edut ovat:

  1. Suggestion Line -katu keskustan läpi.

    Vie vähän tilaa. Rakennuskustannukset ja ylläpitokustannukset jäävät pieniksi, koska tilankäyttö on optimoitu tehokkaasti. Pienelle pinta-alalle saadaan riittävä välityskyky autoliikenteelle, sekä pyöräliikenteelle ja jalankulkuliikenteelle hyvät olosuhteet. Katutoteutuksissa jalankululle yleensä kuitenkin rakennetaan erilliset jalkakäytävät. Liikenneväylien yleinen ongelma on se, että niissä tilankäyttö on erittäin tehotonta. Väylät ovat suurimman osan ajasta ihan tyhjillään tilaa viemässä ja tälle tilalle olisi paljon muutakin hyödyllistä käyttöä. Jokainen neliömetri aiheuttaa myös aikamoisia vuosittaisia ylläpitokuluja.

  2. Pyöräliikenteen kannalta suorastaan erinomainen ratkaisu. Autoilijat suhtautuvat pyöräliikenteeseen hyvin kaikkialla, mutta tämä vaatii sen, että heille kerrotaan selkeästi se, missä pyöräilijöiden kuuluu milloinkin ajaa.
  3. Pitää tehokkaasti ajonopeudet rajoitusten mukaisina. Autoilijat eivät kaahaa, koska nokkakolari vastaantulevan auton kanssa ei houkuttele.
  4. Autoliikenne on väistämisvelvollista lihasvoimaiseen liikenteeseen nähden. Opettaa oikeanlaista liikennekulttuuria autoilijoille. Samaa tekevät myös pihakadut, pyöräkadut ja ylipäätään kaikki shared space -ratkaisut.
  5. Helppo ja halpa puhtaanapito.
  6. Pyöräliikenne on helppo linkittää ja ohjata tälle väylälle, koska pyöräliikenne on aina oikeanpuoleista ja yksisuuntaista.
  7. Tekee risteyksistä turvallisia, koska pyöräliikenne kulkee suoraan ja selkeästi samoilla väistämissäännöillä kuin muukin ajoneuvoliikenne.

Kuinka käytetään

Suggestion Line -katu kylän keskustassa asuntoalueella.

Väylätyyppi sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa liikenne on ajallisesti saman suuntaista, tai sitten liikenne on vähäistä. Nopeusrajoitus on tilanteen mukaan välillä 30 km/h-60 km/h. Hitaimmilla osuuksilla väylä ei ole välttämättä tasalaatuista koko matkaa, vaan välillä voi olla esim. muutamia kadunvarsipysäköintipaikkoja. Suosituspyöräkaistallista tietä/katua käytetään erityisesti seuraavissa tilanteissa:

  1. Asuntokaduilla. Aamulla kaikki lähtevät töihin ja tulevat illalla takaisin. Vastakkaisiin suuntiin kulkevaa liikennettä on hyvin vähän. Välityskyky riittää suurillekin asuntoalueille.
  2. Pienteollisuusalueilla tai vastaavissa työpaikkakeskittymissä. Tullaan aamulla töihin ja lähdetään illalla kotiin. Ei ole mitään tarvetta kahdelle autokaistalle.
  3. Haja-asutusalueilla maaseudulla. Liikennemäärät ovat pieniä ja kohtaamisia vähän. Nopeusrajoitus joudutaan pitämään hiukan alhaisena, joten se rajoittaa hiukan tietyypin järkevää pituutta.
  4. Kaupungeissa ahtailla kaduilla. Meilläkin kuulee vähän väliä, että katu on niin kapea, että siihen ei voi rakentaa pyöräteitä. Ei hätää, poistetaan vain toinen autokaista ja tehdään siitä suosituspyöräkaistallinen katu. Yleensä ahtaat kadut eivät ole liikenteen pääväyliä muutenkaan ja niissä liikennemäärät ovat pienet.
  5. Kylien keskustoissa. Rauhoittaa mukavasti liikennettä kylien keskustoissa muutaman sadan metrin matkalla, ja eliminoi tehokkaasti suuret ylinopeudet.
  6. Rantahotellien edustoilla. Rantakadut ovat pitkiä ja suoria, mikä aiheuttaa normaalisti kaahailua, mutta tämä katutyyppi pitää nopeudet aisoissa hotellien edustoilla. Erilaiset hidasteet ja kavennukset, jotka hankaloittavat merkittävästi turistibussien lastausta, eivät ole näissä yhteyksissä järkeviä.

    Ahdas katu Haarlemin kaupungin keskustassa Hollannissa. Yhden autokaistan poistolla kadusta on saatu erinomainen katu pyöräliikenteelle. Huomaa loivat mutkat pyöräkaistalla.

    Suggestion Line -katu rannan lähellä hotellien edessä hidaskatuna. Tällaisissa paikoissa on erityisen tärkeää, että ylinopeuksia ei ajeta, mutta turistibussien pitäisi kuitenkin päästä kulkemaan esteettömästi.

     

 

 

 

 

 

 

 

 

(lisää…)

Vaikuttajien pyöräily 2019 Jyväskylässä

Ajoratamaalauksia hollantilaisittain

Jyväskylässä järjestettiin tänä vuonna pyöräilyviikolla normaalia laajempi ja monipuolisempi pyöräliikenneseminaari. Paikalle oli saatu luennoimaan pyöräliikenteen asiantuntijoita aina Helsingistä Ouluun, ja toki Jyväskylästäkin. Paljon asiaa mm. Helsingin, Oulun ja Jyväskylän viimeaikaisista ja tulevista pyöräväylähankkeista sekä pyöräliikenteen tilanteesta valtakunnallisesti.

Striimaus tapahtumasta löytyy tästä.
Luentomateriaalit löytyvät tästä osoitteesta (ylimmäisenä listassa). 

Luento-osuuden ohjelma:

KYLLÄ PYÖRILLE -SEMINAARI klo 12.30–16, kaupunginkirjaston Wolmarinsali, Vapaudenkatu 39–41, Jyväskylä

12.30 Lounas (omakustanteinen) Semman ravintola Novellissa
13.00 Avaus, puheenjohtaja Ahti Ruoppila, Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta
13.05 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa, ohjelmakoordinaattori Tanja Onatsu, Kunnossa kaiken ikää
13.35 Onko koulumatkan pyöräileminen turvallinen liikuntamuoto?, tutkija Jouni Kallio, LIKES
13.55 Pyöräilyn edistäminen Oulussa, liikenneinsinööri Harri Vaarala, Oulun kaupunki
14.25 Pyöräilyn edistäminen Helsingissä, pyöräliikenteen suunnittelun liikenneinsinööri Ilari Heiska, Helsingin kaupunki
14.55 Jyväskylän kaupunkipyöräjärjestelmä, fiksun liikkumisen koordinaattori Kati Kankainen, Jyväskylän kaupunki
15.15 Voionmaankadun ja Yliopistonkadun pyöräteiden 1-suuntaistaminen, liikenteenohjausinsinööri Heikki Vikki, Jyväskylän kaupunki
15.40 Jyväskylän pyöräparkkien ongelmakohdat ja hyvät ratkaisut, liikenneryhmän vetäjä Annimaria Valli, JYPS

(lisää…)

Wienissä jälleen

Wienin kehitys autottomaan suuntaan

Wienin puistojen loistoa

Oli mielenkiintoista vierailla jälleen Wienissä syksyllä 2017. Edellisellä reissulla 8 vuotta sitten kaupungissa oli kova pöhinä päällä keskustan muuttamisessa jalankulku- ja pyöräilypainotteiseksi. Kaupunki on iso, eikä kaikkea voi pistää uusiksi muutamassa vuodessa, mutta paljon on saatu aikaan. Suuntaus Wienissä, kuten kaikkialla Keski-Euroopassa, on kuitenkin selvä; autoilu tulee katoamaan keskustoista lähitulevaisuudessa miltei kokonaan.

Autoilulle kaupungeissa tulee käymään samoin kuin toisellekin 1960-luvun kouhotukselle, tupakoinnille. Molemmat levisivät silloin voimakkaasti joka paikkaan, mutta nyt molemmat epäkaytännölliset, vaaralliset, saastuttavat ja pinttyneet tavat ovat joutumassa kaupungeissa todella ahtaalle. Kaupunkeihin halutaan palauttaa viihtyisyys, meluttomuus, turvallisuus ja saasteettomuus. Se tulee olemaan kaupungin tärkein myyntivaltti, ja tätä kohti on menty voimakkaasti jo 20 vuotta lukuisissa Euroopan kaupungeissa.

Tapahtui 8 vuotta sitten

Wien teki aikoinaan suuren vaikutuksen, kun tupsahdin sinne ensi kertaa pyöräilemään syyskuussa 2009. Siihen asti olin luullut, että Euroopassa on hyviä pyöräilyoloja lähinnä vain Tanskassa ja Hollannissa. Wienissä käsitykseni muuttui kuitenkin nopeasti. Koin siellä heti ensimmäisenä päivänä kaksi ikimuistoista liikenteellistä oivallusta.

Keskusta ilman autoja ei voi toimia?

Ensimmäisenä aamuna ajoin ratikalla kaupungin toiselle puolelle ja kävelin muutaman kilometrin pyörävuokraamoon, josta sain vuokrattua viikoksi kunnon retkipyörän. Heti, pyöräiltyäni takaisin keskustaan, hämmästyin suuresti.

kävelykatu
Kävelykaduilla riittää vilskettä pitkin päivää

Saapuessani aamulla ennen yhdeksää pyörällä Wienin valtavan keskusta-alueen pääosin autoliikenteeltä rauhoitetuille ja tähän aikaan vielä lähes autioille kaduille ajattelin, että ei näin valtavan iso jalankulkupainotteinen kaupunkikeskusta voi toimia.

Toisin kävi. Palatessani puolilta päivin takaisin keskustaan, koko paikka oli tukossa jalankulkijoista. Ihmisiä oli käsittämättömiä määriä. Fillari täytyi jättää parkkiin jo heti ensimmäisten vossikoiden viereen, ei tuollaisessa väentungoksessa ollut järkeä pyöräillä, vaikka se liikennemerkkien mukaan olikin sallittua kaikkialla. Väentungosta lisäsi silloin jonkin verran se, että monet kävelykeskustan kävelykaduista olivat remontin alla. Väenpaljous kaupungilla jatkui aamuyöhön asti hiukan tasaantuen.

(lisää…)

Kunnollinen pyöräilykartta

Pyöräilykarttojen kehitys

Helsingin uusi pyöräilykartta
Helsingin uusi pyöräilykartta. Pääreitit on merkitty selkeästi, muut pyörätiet näkyvät hennolla himmeän punaisella.

Helsingin uusi pyöräilykartta

Mennessäni syksyllä Helsinkiin pyöräilyn superviikonloppuun, heti ovella ilmoittautuessa tuli vastaan ensimmäinen positiivinen yllätys. Jaossa oli Helsingin uusi pyöräilykartta, jossa on kunnollinen logiikka.

Karttaan on merkitty selvästi paksummalla viivalla pyöräilyn pääväylät eri puolille kaupunkia mentäessä, tai poljettaessa koko kaupungin läpi vauhdikkaasti. Muut vähemmän tärkeät pyörätiet on merkitty pienellä himmeällä viivalla, hädin tuskin näkyvästi. Tarvittaessa niitä voi sitten tihrustaa, mutta ne eivät todellakaan hypi silmille.

Nyt liikennesuunnittelijat ovat tehneet valmiiksi pyöräilijöille tärkeän työn, eli kaivaneet esiin toimivia pääreittejä. Tähän asti turisti on joutunut itse tekemään tämän hankalan työvaiheen, useimmiten vielä kiireessä ja hämärässä pahasti epäonnistuen.

Pyöräilykarttojen erot meillä ja muualla

suomalainen logiikka

Perinteisesti kaupungit ovat kilpailleet sillä, kuinka monta kilometriä kaupungissa on kevyen liikenteen väylää. Tätä on pidetty pyöräilyolosuhteiden laatuna, vaikka näinhän ei missään nimessä ole. Kevyen liikenteen väylien kilometrimäärät eivät juurikaan korreloi kaupungin pyöräily-ystävällisyyden ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kanssa – pikemminkin päin vastoin. Kulkutapaosuuden määrää se, kuinka hyvin pyöräily on otettu huomioon koko liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen suunnittelussa.

Vanhanmallinen pyöräilykartta
Vanhan mallinen pyöräilykartta. Viivasekamelskasta on vaikea hahmottaa hyviä pyöräreittejä.

On pidetty erittäin tärkeänä sitä, että varmasti jokainen metri pyörätietä näkyy pyöräilykartassa, vaikka se olisi umpiperäinen pyörätie. On myös ajateltu, että pyöräilijälle on erittäin tärkeä tietää, millä kaduilla on pyörätie rakennettuna. 

Tämä meidän merkintätapa on ollut sikäli outo, että ulkomailla en ole koskaan törmännyt noin sekaviin karttoihin. 

eurooppalainen logiikka

Muualla Euroopassa pyöräilykarttojen logiikka on ollut hyvin toisenlainen. Siellä pyöräily on ollut läpi vuosikymmenten ajoneuvoliikennettä – päin vastoin kuin meillä – joten oletuksena on ollut se, että kaikkialla voi pyöräillä jotenkin; paremmin tai huonommin. Pyöräilykarttoihin on merkitty yleensä vain muutamia pyöräilyyn parhaiten soveltuvia väyliä, joiden avulla pääsee aina helposti ja nopeasti kohtuullisen lähelle kauempana olevaa kohdetta. Viimeiset pari korttelia voi aina ajaa miten parhaaksi näkee, näinhän sen joutuu käytännössä aina tekemään niin meillä kuin muuallakin. Joka tapauksessa pyöräilijä ajaa aina sinne minne on menossa, oli pyöräteitä tai ei.

(lisää…)