Rikas mies jos oisin…

Korvamato

Kun olin pieni poika, radiossa soi usein Lasse Mårtenssonin laulu ”Rikas mies jos oisin”. Oudointa laulussa oli se, että rikas mies halusi rakentaa taloonsa huvin vuoksi yhdet portaat, jotka eivät vieneet minnekään. Tuota silloin pienenä kummastelin kovasti. Lasse Mårtenson – Rikas Mies Jos Oisin (1968) -linkki https://www.youtube.com/watch?v=fPK0g_O3DMc

Ohi mennyt suojatie
Suojatie johtaa suoraan ojaan, piennarta muutama sentti. Pyöräilijälle täysin mahdoton paikka, suojatien jälkeen joutuu pyöräilemään tien vasenta reunaa, mikäli aikoo mennä liittymästä vasemmalle. Toki voi ryhmittyä myös ajoradalle, mutta se ei ole täällä päin tapana. Ainut luiskattu kohta liittymässä.

Myöhemmin olen huomannut, että samanlaisia mielitekoja näyttää olevan muillakin, jopa kokonaisilla ammattikunnilla, kuten liikennesuunnittelijoilla. Kun lisäksi valtion, kuntien ja EU:n rahaa on käytössä yllin kyllin, Suomeen on rakennettu aikamoinen määrä liikenneratkaisuja, jotka eivät johda minnekään.

Näitä olen nyt taas kummastellut täällä rahakkaalla Etelä-Pohjanmaalla, kun lumet ovat sulaneet ja kaikki kauheudet tulleet jälleen päivänvaloon.

Vai mitä pitäisi ajatella kuvan suojatiestä, joka ei vie minnekään? Tai no, viehän se ojan pohjalle.

Eniten näissä kuvissa ihmetyttää se, että mitä ilmeisimmin suunnitteluun osallistuu useampia henkilöitä, hyväksyntä vaaditaan useamman portaan johtajilta ja useilta poliittisilta päättäjiltä. Kuinka kukaan ei huomaa, että tie- ja katusuunnitelmissa mennään sanan mukaisesti metsään?

Liikennevirta suunnitellaan ohi kohteesta

Liittymä ei johda kirkkotielle.
Liittymä ei johda Kirkkotielle.

Seuraava ylitys on mennyt parikymmentä metriä ohi kirkolle vievän tien risteyksestä. Liikennesuunnittelijan mielestä ilmeisesti kukaan jalankulkija ja pyöräilijä ei koskaan käy kirkossa, eikä tarvitse sinne mitään kunnollista yhteyttä. Mutta perunapellon kasvu heitä kiinnostaa kovasti ja sinne heille on tehty oikein näköalatasanne, joka toimii myös bussipysäkkinä. Pysäkiltä toki johtaa jalkakäytävä Kirkkotielle, mutta mutkaa tulee paljon, reitti on sekava, reunakivinen ja hankala, sekä pyöriltä kielletty.

Onkin mielenkiintoista seurata, kun mummot yrittävät keulia korkeiden reunakivien yli tai loikkia niiltä alas mennessään Kirkkotielle pyörillä siitä kohtaa, missä Kirkkotie on. Kuvan ottopaikasta pääsee fillarilla järkevimmin tien yli kirkolle, mutta siinä joutuu tekemään noin 120 asteen käännöksen melkein paikallaan, mikä jää ikäihmisiltä tekemättä. Kirkolle pääseekin kuvasta oikealta tultaessa pyörällä parhaiten ajamalla ajorataa pitkin satakunta metriä, näin vältetään myös yksi turha puolenvaihto. Mutta eiväthän mummot uskalla ajaa ajoradalla, kun heitä on vuosikymmeniä peloteltu, että autoliikennettä ei saa häiritä.

Vasemmalta kuvan paikkaan Kirkkotielle tultaessa ainut järjevä ja liikennesääntöjenkin mukainen ylityksohta on tästä kuvauspaikan tonttiliittymästä hiukan vinottain suoraan yli Kirkkotielle, mikä toimiikin hyvin. Toki myös ajoradalle voi ryhmittyä vasemmalle kääntymistä varten, mutta sitä täällä harvemmin näkee. Suojatietä pitkin jalkakäytävälle ja bussipysäkille ei tietenkään fillarilla ole mitään asiaa, vaikka ko. paikkaan onkin merkitty pyörätienjatke, mutta nämä maalauksethan ovat tässä maakunnassa muutenkin enimmäkseen väärin maalattuja.

(lisää…)

Uusia pyöränhuoltotelineitä

Pyöränhuoltoa kävelykadulla

Jyväskylän keskustaan on tullut syksyllä näkyvälle ja hyvälle paikalle pyöränhuoltoteline. Luulisi olevan käyttöä, sillä Kompassin kulmilla kävelykadulla on suuret pyöräparkit. Toivottavasti teline pysyy käyttökunnossa! Ainahan uusi ja erikoinen kiinnostaa myös vandalisteja. Sitten kun telineeseen on totuttu, ei siihen enää kukaan kiinnitä suuremmin huomiota.

Pyöränhuoltoteline Jyväskylän keskustassa.

Ei tämä teline yksistään riitä pitämään työmatkapyörää liikenteessä, mutta jonkin verran pika-apua sillä saa, jos osaa peruskorjaukset. Eikä välttämättä tarvitse itsekään osata, kyllä apua ja neuvoja varmaan saa muutamassa minuutissa, sillä paikalla on varmaan aina joku joka osaa neuvoa, jos rohkeasti kysyy.

Toivottavasti telineestä tulee vielä joskus sähköinenkin malli, jossa olisi kohdevalo ja ilman lisäys kompressorilla painemittarin kanssa. Perus katuvalaistuksessa ei oikein näe tehdä tarkempia huoltotoimenpiteitä.

Mielenkiintoista tässä on se, että kauppakeskus on ilmeisesti osallistunut kustannuksiin teksteistä päätellen! Telineen prototyyppejä täällä on näkynyt ennenkin, mutta nyt BFIX:in teline on päässyt oikein paraatipaikalle.

 

Huoltoasemille uutta eloa?

Keskustoista melkein kaikki huoltoasemat ovat hävinneet jo aikoja sitten. Jäljelle jääneissä bensaletkun lisäksi ainut palvelu autoilijoille on enää hedelmäpeli.

Pyöränhuoltoasema
Pyöränhuoltoasema Tanskassa huoltoaseman seinustalla.

Voisiko huoltoasemien uusi aikakausi alkaa pyörien huoltamisesta? Ahtaille keskustatonteille ei sovi autokorjaamoa, mutta fillarikorjaamo kyllä.

Tanskassa eräälle normi huoltoasemalle oli rakennettu Tee Se Itse -fillariverstas seinustalle. Kesäisin tämä toimisi meilläkin, mutta toki kunnon lämmin huoltohalli olisi poikaa suurimman osan vuotta. Huoltoasemalta kun joka tapauksessa saa aina ilmaa renkaisiin, niin miksei palveluja voisi vielä hieman laajentaa maksulliseksi huoltohalliksi pesupisteineen ja verstaineen? Luulisi, että ainakin yksi tällainen fillaristien kokoontumispaikka kaupungissa menestyisi.

(lisää…)

Tee sähköpyörä takakiekkoa vaihtamalla

FlyKly-takakiekko
FlyKly-takakiekko

Kehityshanke

Poikani Eetu tilasi pari vuotta sitten kehittelyn alla olevan FlyKly-takakiekon, jolla tavallisesta pyörästä saisi tehtyä helposti sähköpyörän. Tarvitsi vain ilmoittaa takahaarukan leveys ja toivoa parasta, että ennakkomaksua vastaan saisi joskus valmiin tuotteen.

Aika kului ja alkuvuodesta 2015 uusi sähköinen takakiekko saapui Jyväskylään. Pojalla on yliopistolla ajokkina vanha Tunturin 2-vaihteinen ”mummis”, jonka mitoilla takakiekko oli tilattu. Koska takapihallani lojui muutamia ylimääräisiä aihioita, asensimme kiekon kokeiltavaksi 3-vaihteiseen peruspyörään testausta varten.

Vaihda takakiekko

Takahaarukka oli sopivan levyinen ja kiekon vaihto onnistui hetkessä. Vanha takapyörä irti ja uusi tilalle. Vaihteensiirtäjä vedettiin tilapäisesti nippusiteellä runkoon kiinni, koska sähkökiekossa ei ole vaihteita. Kaikki tuntui menevän liiankin helposti, aivan kuten mainoksessa oli luvattu.

(lisää…)

Mullistava pyörätelinekeksintö Suomesta

Luulin jo nähneeni kaikki maailman kelvolliset pyörätelinemallit

Valtavasta pyörätelinevalikoimasta huolimatta on hirveän vaikeaa suositella yhtä tiettyä pyörätelinemallia, joka olisi kaikista paras. Toinen vääntää vanteet, toinen raapii runkoa, monissa pyörä ei pysy pystyssä lainkaan; ainakaan pyörälaukun kanssa. Ongelma tuntui ratkaisemattomalta.

Tänä talvena tilanne muuttui olennaisesti.

Proto-001-1024x576Hämmästyneenä lueskelin talvella sähköpostiani, jossa eräs keksijä halusi välttämättä tavata ja esitellä uutta pyörätelinemallia. Tapaaminen järjestyikin pikaisesti, ja yllättäen kotiini. Voisin käyttää helposti pari tuntia telineen ihmettelemiseen ja testaamiseen.

Vielä suurempi oli hämmästys, kun kaveri kaivoi auton perältä pienen tolpan, jossa oli huppu päässä. Jos keksintö on näin pieni, sen täytyy olla nerokas, tai sitten täysi susi. Salassapitosopimukseen nimi ja testaamaan.

En saanut mitään neuvoja telineen käytöstä, joten hiukan pisti funtsimaan. Ilmi selvästi teline oli tosi simppeli, mutta kuinka pyörän saa kiinni? Olin heti aluksi oikeilla jäljillä, kun aloin sovitella pyörän keskiosaa poljinten kohdalta telineeseen. Ei tarttunut. Välillä poljin oli jo melkein oikein paikallaan, mutta sitten kokeilin, sopisiko kiekon napa telineeseen. Ei sopinut. Pienen vinkin jälkeen sovittelin poljinta uudelleen hahloon, ja oho, nyt se jäi kiinni.
(lisää…)

Suomi pyöräilee -tietoisku 7.3.2014

Fillari 2014 -messujen avajaispäivänä perjantaina 7.3.2014 klo 12.00 – 14.00 Helsingin Messukeskuksen Auditoriossa. Tervetuloa mukaan hyvä pyöräilyn ystävä ja edistäjä!  Luentomateriaalit on linkitetty alla olevaan aikatauluun. Ohjelma 12.00 – 14.00: 11.30 – 12.00 Kahvittelut Auditorion aulassa, 2 krs. 12.00 VUODEN PYÖRÄILYKUNTA 2014 – JULKISTUS JA PALKITSEMINEN Anu Näätänen, katsaus Joensuun pyöräilyoloihin 12.10 LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN – OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -selvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Motiva Oy 12.30 PYÖRÄVÄYLIEN TALVIHOIDON PARHAAT KÄYTÄNNÖT – SUOMI, RUOTSI, TANSKA Kalle Vaismaa, projektipäällikkö, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 12.50 PYÖRÄILYASIAT KUNTOON TALOYHTIÖSSÄ Pyöräilyjärjestöjen uusi ohje hyötykäyttöön Antti Poikola, pyöräliikennevastaava, Jyväskylän Pyöräilyseura ry 13.05 VAASA MATKALLA PYÖRÄILYKAUPUNKIEN ELIITTIIN Pyöräilyn uuden kehittämissuunnitelman parhaita paloja Siri Gröndahl, liikenneinsinööri, Vaasan kaupunki 13.25 PYÖRÄILYN LISÄÄMINEN TUOTTAA MILJOONIEN EUROJEN HYÖDYT Pyöräilyn taloudellinen arvo on laskettu seitsemässä Suomen kaupungissa Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry 13.45 POLKUPYÖRÄLLÄ HELSINGISTÄ ISTANBULIIN – METSÄMANSIKOITA JA KYYNELKAASUA Matti Rämö, kirjailija ja toimittaja, YLE

Talven seminaareja

Pykälät ja pyöräily -seminaari 25.2.2014 Suuri liikennettä koskeva lainsäädäntöuudistus on tekeillä. Se koskee myös pyöräilyä, ja nyt meillä on oivallinen mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Aihetta alustettiin tässä seminaarissa seuraavasti: Tervetulosanat, kansanedustaja Oras Tynkkynen Tieliikennelain uudistus – mitä luvassa pyöräilijöille, liikenneministeri Merja Kyllönen Tilanne muissa Euroopan maissa, Kalle Vaismaa, Liikenteen tutkimuskeskus Verne Nykyisen tieliikennelain ongelmat pyöräilijöille, Otso Kivekäs, Helsingin Polkupyöräilijät Mitä laissa pitäisi sanoa kypärän käytöstä, Marjut Ollitervo, Helsingin Polkupyöräilijät Keskustelu, vetäjänä Oras Tynkkynen Varsin mielenkiintoista keskustelua saatiin aikaiseksi. Vaismaan, Kivekkään ja Ollitervon esitykset ovat tuttua taattua laatua, joten kannattaa katsella. Positiivinen yllätys oli myös liikenneministerin syvä perehtyneisyys pyöräilyn ongelmiin. Eniten jäi kummastuttamaan se, että kaikki muutosvoima liikennejärjestelmän kehittämiseen täytyy lähteä kansalaisjärjestöistä ja poliitikoista. Miksei liikennejärjestelmää voi kehittää insinööri- ja virkamiesvetoisesti? Meillä kuitenkin työskentelee tuhansia kaupunki- ja liikennesuunnittelun ammattilaisia, mutta miksi heillä on niin kovin suuri muutosvastarinta  liikenneolojen kehittämiseen, että liikenneministerinkin täytyy heitä oikein kädestä pitäen ohjeistaa? Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 11.2.2014 Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen järjestettiin 11.2.2014 Kuntatalolla. Tapaamisessa käsiteltiin liikenteen ja liikkumisen kysymyksiä ja kuultiin esityksiä mm. pyöräilyn edistämiseen, ekoenergiaan ja liikenteen sosiaalisiin…

Syyspyöräilyä, osa 1/6.

Fillarilla etelään muuttolintujen mukana

Torstai 5.9.2013

Sain tällaisen päähänpinttymän muutama vuosi sitten ajaessani syksyllä kohti pohjoista ruskaretken innoittamana. Ajoin fillarilla alkumatkan Ouluun saakka Saariselälle mennessämme. Matka oli ikimuistoinen, tunsin olevani aikamoinen luonnonoikku. Jatkuvasti vastaan tulevat lintuaurat kiirehtivät toiseen suuntaan. Nämä paljon pienemmillä aivoilla varustetut luontokappaleetkin älysivät, että nyt on aika suunnata etelään, ja minä poloinen poljin vasten pohjoistuulta kohti Lappia. Joka aurassa tuntui olevan muutama menoani ihmettelevä kokenut matkaaja, joka tuntui huutelevan minulle ”tee u-käännös, tee u-käännös”. Silloin viisastuin, ja päätin polkea syksyllä aina kohti etelää!

laiva valmiina
Tällaisella, mutta hiukan suuremmalla (kaksi savupiippua), laivalla lähdin pyöräni kanssa maailmalle tällä kertaa.

Nyt päätin toteuttaa haaveeni. Aivan koko matkaa en ehdi polkea, enkä läheskään niin kauaksi kuin linnut menevät, mutta kokeilen kuitenkin tätä ideaa. Tarkoitukseni olisi jatkaa lämmintä pyöräilykautta kuukauden päivät hiukan etelämpänä Euroopassa. Menen junalla Helsinkiin ja sieltä laivalla Saksaan Travemündeen, josta lähden fillaroimaan vielä hiukan etelämmäksi päätyen Etelä-Hollantiin, jossa majailen pari viikkoa. Paluu on vielä avoin, osan matkaa palaan junalla ja osan pyöräilen. Terveyden, kelien ja muiden tuntemusten mukaan.

Matkan tarkoitus on tutustua useisiin erilaisiin kaupunkeihin, niiden ”henkeen”, liikennejärjestelmään, ja erityisesti pyöräilyoloihin. Yksi päämääristä on saada kasaan mahdollisimman paljon hyviä kuvia ja videoita toimivista jalankulku- ja pyöräilyoloista. Kirjoittelen myös tänne blogiin kuulumisiani mahdollisuuksien mukaan matkan varrelta, en päivittäin, mutta toivottavasti viikottain.

(lisää…)

Syyspyöräilyä, osa 2/6.

Vihdoin maissa

Perjantai 6.9.2013

Päivä, yö ja seuraava päivä merellä meni mukavasti. Keli oli tyyni ja laiva kallisteli vain hiukan parin tunnin ajan ennen Tanskan kapeammille vesille tuloa. Melkein koko päivän tein laivassa läppärillä kaikkea mitä ilman nettiä pystyi tekemään.

laiva kapeassa joessa
Laiva on saapumassa satamaan, joka on kapeassa joessa. Joen mutkassa laiva teki paikallaan U-käännöksen ja peruutti laituriin.

Saapuminen Travemündeen illan juuri pimennyttyä oli huikean hieno. Ensin luotsikutteri toi luotsin laivaan. Sitten kapeaa jokea isolla laivalla rannan valojen loisteessa keskellä kaupunkia ja vielä tosi lämpimässä kesäsäässä.

Majapaikka hakusassa

Laivasta ulos päästyäni alkoi vastustaa. Jostain syystä GPS:n kartoista tuntui puuttuvan juuri tarvitsemani Pohjois-Saksa, vaikka koko muu Eurooppa tuntuu olevan laitteessa asennettuna. Onneksi printtasin lähtiessä hätäisesti Google Maps:ista reitin majapaikkaan, mutta alusta jäi pätkä pois, kun reitti ei mahtunut muuten paperille siten, että katujen nimetkin näki lukea. Pimeässä syysyössä tämä aiheutti hiukan ongelmia, sillä en pysynyt alkumatkasta laskuissa risteyksistä.

Katuvaloja ei ollut, eikä risteyksistä meinannut nähdä millään katujen tai pienten tienviittojen tekstejä; otsalamppu ei näytä kovin kauaksi. Viitoista ei myöskään löytynyt kaikkia kylien nimiä, mitä kartassa oli. Aika pitkälti kompassisuuntimilla ylittelin risteyksiä ja pikku hiljaa matka eteni. Vain yhden kerran alussa ajoin puoli kilometriä takaisin käännyttyäni virheellisesti vasemmalle, koska olinkin väärässä risteyksessä. Onneksi täällä ei ole isoja korpia. Vaikka metsässä ajettiin aivan pieniä teitä säkkipimeässä, muutaman sadan metrin välein kylä vaihtui. Oli mahtava kokemus ajaa sysipimeässä ja aivan erilaisessa tuuheassa lehtimetsässä, mihin on kotona tottunut, ja uskomattoman lämpimässä syysillassa. Majapaikkani oli lähin kohtuuhintainen satamasta, ja siksi valitsin sen, enkä mennyt Travemünden keskustaan. Matkaa satamasta oli vain 7 kilometriä, mutta hiukan väärään suuntaan jatkoa ajatellen.

(lisää…)