Perjantai 30.3.2012 (pyöräilyä 0 km)
Olen pääsiäisen vietossa ja luokkakokouksessa Budapestissa vaimon ja naapuripariskunnan kanssa, sekä 14 entisen lukiokaverini kanssa. Lensimme pe 30.4.2012 Finnairin koneella kohteeseen ja heti kiireesti taksilla lentoasemalta illanviettoon ravintolaan, eikä mihin tahansa ravintolaan, vaan Sir Lancelot -keskiaikaiseen ravintolaan. Pyöräretkeillessähän yksi parhaista asioista on syöminen, ei tarvitse pelätä lihomista. Mutta kuinkahan kävi tällä kertaa? Ennakkotankkaus oli ainakin riittävä, kuten kuvasta näkyy: lautanen neljälle, eli täkäläinen perhepitzan korvike. Vaikka periaatteessa en koskaan jätä ruokaa, nyt pakostakin vähän jäi. On pyöräretkillä joskus ennenkin tullut syötyä tukevasti, muttei koskaan näin tukevasti.
Lauantai 31.3.2012 (pyöräilyä 45 km)
Tukevasti syödyn ja nukutun yön jälkeen liikenteeseen ja pyöriä vuokraamaan. Tonavan rannalla ja yhden maailman tunnetuimman pyörämatkailureitin varrella kun ollaan, niin asia hoitui suoraan respan kautta. Tunnin päästä pyörävuokraamon kaveri toi 4 pyörää hotellin eteen. Tällä kertaa laatukin näytti olevan kohdallaan, joten kaupat syntyivät nopeasti ja päästiin tien päälle.
Heti kelluvan hotellimme (vanha höyrylaiva) pihasta meni EuroVelo 6 -pyöräreitti kohden kaupunkia. Lähdimme sinne. Ensimmäistä kertaa käytin itse kaupunkisuunnistuksessa Garminin GPSMAP 60CSx navigaattoria, jolla olimme toki JYPS:in porukalla ajaneet pitkän siivun Belgia-Hollanti-Saksa-Tanska akselilla aiemminkin. Kyseiseen laitteeseen löytyy ilmaisia pyörätiekarttoja netistä (http://sites.google.com/site/openfietsmap/downloads/europe), mutta niiden laatu vaihtelee aika suuresti. Aiemmalla reissulla ongelmia GPS:n kanssa oli hyvin vähän, mutta täällä Budapestissa homma ei kovin hyvin toiminut. Jo viiden kilometrin jälkeen GPS:n mukaan ajelimme joutomaalla joen lähellä, vaikka päästelimme kadun varressa olevaa hyvää pyörätietä. Lisäksi elektronisen laitteen mukaan edessä oli joki, jota ei pyörän selästä havainnut, ilmeisesti yksi katu oli piirtynyt siniseksi, eli väärällä värillä. Pääsimme kuitenkin keskikaupungille kohteeseemme, kunhan vähän opin laitteen tavoille. Vika ei siis ole suinkaan itse laitteessa, vaan pyörätiet sisältävässä halvalla tehdyssä karttamateriaalissa, kaupallisina versioina GPS-pyörätiekarttoja ei juurikaan ole vielä saatavana.
Keskustassa ajellessamme Unkari osoittautui nopeasti ihan kelvolliseksi pyörälymaaksi, ainakin pääkaupungin osalta. Täältä löytyvät pyöräteiltä kaikki pyöräillijän tarvitsemat liikennemerkit (kärkikolmio, pyörätien loppumismerkki…), monia pyörätietyyppejä, normaalit pyöräilykäytännöt (mm. yksisuuntaista katua vastavirtaan pyöräily) ja yhtenäisiä reittejä (vaikkakin vähän sekavia). Laatu ja käytettävyys eivät ole vielä kovin korkealla tasolla, mutta periaatteessa tietotaitoa näkyy olevan. Myös autoilijat suhtautuvat varsin hyvin pyörälijöihin eikä minkäänlaisia primitiivireaktioita heidän taholtaan ollut havaittavissa. Pyörätieverkosto on vielä aika suppea, mutta käytettävyydeltään usein selvästi meikäläisiä ratkaisuja parempi.
Pyöräparkkeja kaupungissa ei näköjään ole ollut ennen lainkaan, mutta viime vuosina keskeisimpiin paikkoihin on lisätty pyörätelineitä. Tämä on siinä mielessä hyvä asia, että täällä on erittäin vähän vanhoja huononmallisia telineitä. Kaikki uudet telineet ovat runkolukittavia putkikiemuroita. Täällä tapasin näistä telineistä seuraavan mielenkiintoisen variaation.
Välillä täällä on ihan hyviä pyöräteitä, mutta hyvät osuudet tuppaavat olemaan liian lyhyitä. Jälkikäteen ympäristöön rajatut pyörätiet väistävät selvästi kaikkia muita rakenteita, joten jatkuvuus on huonoa. Täällä ei myöskään taida olla juurikaan pyöräkaistoja, eikä pyörätaskujakaan näkynyt. Yksisuuntaisia on pikku pätkiä, mutta väylät ovat aika sekavia. Täälläkin näkyy selvästi, että kaksisuuntaiset kapeahkot ja kiemurtelevat pyörätiet eivät ole oikea ratkaisu. Saa olla tosi tarkkana ja vaaratilanteita tulee erittäin helposti.
Huomenna on edessä koko päivän bussimatka ympäristön kohteisiin, sitten ensi viikolla jälleen pyöräillään.
