Pyöräily-ystävällinen kaupunki?

Tämä kirjoitus on julkaistu miltei tällaisenaan JYPSin jäsenlehdessä 2008.

Millainen mahtaa olla pyöräily-ystävällinen kaupunki? Euroopassa on kymmenkunta kaupunkia, jotka usein mainitaan pyöräily-ystävällisiksi. Niitä ovat: Groningen, Zwolle, Veenendaal, Enschede, Münster, Amsterdam, Odense, Fraiburg (im Breisgau), Kööpenhamina ja Kent. Listaan voi joskus päästä muitakin, kuten Trondheim ja Sandnes Norjasta. Käytännössä hyvin monet Keski-Euroopan kaupungit ovat hyvää tasoa ja miltei valmiita pyöräilykaupunkeja. Jos liikut noissa maisemissa, niin kannattaa vaikka vuokrata pyörä ja käydä vähän tutkiskelemassa pyöräteitä. Ystävällisyyden taso ja toteutustavat vaihtelevat suuresti, mutta tärkeintä lienee se, että tiedetään mitä tavoitellaan ja on tehty jotain asioiden eteen. Mainituista kaupungeista suurin osa on luonnollisesti Hollannissa ja sen naapurimaissa. Lisäksi Amerikkalaiset tarjoavat listaan usein itseltään Portlandia, Boulderia ja Davisia. Pidin kesällä 2008 Teemu Tenhusen kanssa luennon näistä pyöräily-ystävällisistä asioista Jyväskylän kaupungin teknisen puolen suunnittelijoille ja tässä jutussa on tiivistettynä joitain noista asioista. Vaikutuksista en vielä osaa sanoa, mutta eivät he voi ainakaan enää sanoa, etteivät ole koskaan kuulleetkaan tällaisista.

Ahtaaseenkin kaupunkiin voi tehdä kunnon pyöräkaistat. Kuva Haarlemista Hollannista.

Hollannin vuosikymmeniä jatkunut määrätietoinen ja ammattimainen pyöräliikenteen olojen parantaminen on alkanut kantaa hedelmää ja levitä vähitellen naapurimaihinkin. Valitettavasti Suomi ei ole Hollannin rajanaapuri, joten meille asti tämä tietämys ei ole yltänyt. Suomalaisia kaupunkeja ei listalla näy. Meillähän jo pelkkä kevyen liikenteen lainsäädäntö estää kaiken ystävällisyydestä puhumisen. Mikä sitten tekee kaupungista pyöräily-ystävällisen? Liikenteen selkeys, tilanteiden ennakoitavuus, pyöräilyn helppous, nopeus ja energiatehokkuus. Paljon vaikuttaa myös pyöräilyn miellyttävyys, luonnonläheisyys ja ennen kaikkea käytännöllisyys. Pyörällä täytyy pystyä hoitamaan kaikki jokapäiväiset asiat mahdollisimman helposti.

Kaikki lähtee liikkeelle hyvistä tiemerkinnöistä. Kaikki mahdollinen on maalattava suoraan tien pintaan. Siitä sen näkevät sekä jalankulkijat että pyöräilijät varmasti ja vaivattomasti. He katsovat yleensä muutaman metrin päähän eteensä, eivätkä suinkaan kulje niska kenossa etsien tolppien päissä olevia liikennemerkkejä. Talvi tietysti vähän aiheuttaa meillä ongelmia, mutta ne ovat enempi juridisia kuin käytännöllisiä. Silloin kuin näitä tiemerkintöjä eniten tarvitaan, ne ovat kyllä näkyvissä. Joissain Suomen kaupungeissa näitä jonkin verran näkeekin, mutta paljon olisi vielä parannettavaa.

(lisää…)

Pyöräily-ystävällisyyskartoitus Sevillan kaupungista

Olin Sevillassa 2011 Velo-City -konferenssissa ja olin matkalla kaikkiaan kaksi viikkoa. Laadin kaupungista pyöräily-ystävällisyyskartoituksen, joka kertoo melko kattavasti millaista siellä on pyöräilllä ja kuinka 5 vuodessa melkein nollasta rakennettu pyöräilykaupunki toimii.

sevilla

Pyörätie Sevillan tiedepuiston edestä
(lisää…)

Uusi PYKÄLÄ-projektin suomalaisia kaupunkeja kästtelevä kirja on ilmestynyt 24.1.2012

Syksyllä 2011 ilmestynyt PYKÄLÄ-projektin kirja on saanut odotetun toisen osan, joka analysoi projektissa olevien Suomen kaupunkien pyöräilyoloja. Seuraavassa ote kirjan esittelystä:

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen (Tampereen teknillinen yliopisto)  PYKÄLÄ-projektin tuloksista on julkaistu toinen kirja ”Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – toimenpidesuosituksia kaupungeille”. Kirjassa sovelletaan Euroopan parhaimpia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Suositukset antavat näkökulmia, ratkaisumalleja sekä virikkeitä kaupunkiseutujen ja kuntien sekä valtionhallinnon suunnittelijoille ja päättäjille. Yksi kuva puhuu paljon, joten tuloksia on havainnollistettu sadoilla värikuvilla.

Kaikki Vernen pyöräilyä käsittelevät kirjat löytyvär nykyisin seuraavista linkeistä:

(lisää…)

Polkupyöräparkit

Polkupyörien parkkeeraus on monissa kaupungeisa aikamoinen ongelma. Pyörätelineille asetettavat vaatimukset ovat myös muuttuneet aika paljon viime vuosikymmenten aikana. Yksi syy ovat pyörävarkaudet, joiden estämien vaatii runkolukittavia pyörätelineitä. Toinen on polkupyörien muuttunut tekniikka; pyörät ovat keventyneet ja kaikkia pyöriä ei enää tehdä kestämään isältä pojalle, joten ne ovat hiukan heikompaa tekoa ja eivät kestä enää yhtä kovaa käsittelyä kuin ennen. Pelkästään etupyörästä pieneltä alueelta kiinni pitävä teline rikkoo helpoisti vanteen, erityisesti kun pyörätelineet yleensä rakennetaan liian tiheään ja vanteet vääntyvät kun naapuri yritää saada pyöränsä ulos telineestä. Levyjarrut ovat myös lopullisesti lyömässä läpi polkupyörien jarruiksi, kuten ne ovat olleet jo pitkään moottoriajoneuvoissa,  ylivoimaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Perinteinen pyöräteline rikkoo helposti levyjarrut, joten niitä ei voi käyttää lainkaan.

Paljon tietoa pyöräparkeista löytyy Jyväskylän Pyöräilyseuran nettisivuilta tästä osoitteesta:

OPAS LAADUKKAIDEN PYÖRÄPARKKIEN SUUNNITTELUUN

Tanskan valtakunnallinen pyöräilyjärjestö on julkaissut erinomaisen pyöräparkkien suunnitteluoppaan.

img_8690
Jyväskylän kävelykeskustan uudet hyvät pyörätelineet (2011)

(lisää…)

Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet

Helsingissä on uudistettu pyöräliikenneverkon suunnitteluperiaatteita. Nämä ovat myös kehittyneet entisistä huomattavasti. Kannattaa tutustua osoitteessa: Pyöräliikenteen verkkotason suunnitteluperiaatteet.

Itse jäin miettimään, mihin osastoon tai suunnitelmaan kuuluvat ”Muut yhteydet / Perusverkko”. Reittien jatkuvuus ja yhtenäisyys on toki oleellinen asia, mutta riittääkö se? Suomen ongelmahan ei ole niinkään se, että meillä ei olisi pyöräteitä kilometreissä riittävästi, vaan ongelma on nimen osaan se, että pyöräilijän näkökulma otetaan huomioon vain ja ainoastaan kun rakennetaan kevytväylää tai pyörätietä, tosin siinäkin olisi huomattavasti parantamisen varaa. Tämä aiheuttaa sen, että vain näillä osuuksilla pääsee pyöräilemään edes suurin piirtein järkevästi, muualla pyöräilyä ei huomioida mitenkään. Pyöräilymaissahan nimen omaan pyöräily otetaan huomioon joka pihassa, tonttiliittymässä, parkkipaikalla, asuntokadulla jne. Siksi siellä on helppo lähteä kotiovelta liikkeelle ja ajella tavallisia autokatuja pitkin lähimmälle pikapyörätielle, ja työpaikan päässä sama asia. Siis täytyy pitää huoli, että myös perusverkon rakennusohjeistukset mahdollistavat pyöräilyn.

 

pyoraliikenneverkko
Pyöräliikenneverkon malli

(lisää…)

Vantaan kaupungin uusi pyöräliikenteen suunnitteluohje

vantaa
Uusi suunnitteluohje

Vantaan kaupungin uusi pyöräliikenteen suunnitteluohje on vuosikymmeniin tärkein dokumentti suomalaisessa pyöräilyssä. Tässä on kerätty varsin hyvin samoihin kansiin toimivaan pyöräliikenteeseen tarvittavat perusasiat. Myös Helsingin kaupunki on uusimassa ohjeistustaan ja sen piti valmistua vuoden 2011 aikana, mutta en ole vielä nähnyt sitä. Luonnollisesti molemmat tulevat olemaan hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Julkaisun voi ladata Vantaan kaupungin nettisivuilta osoitteesta: pyöräliikenteen suunnitteluohje

Lueskelin ohjeistuksen läpi heti tuoreeltaan kesällä ja mieleen tuli seuraavanlaisia kommentteja:

(lisää…)

Pyöräily-ystävällisyyskartoitus Wienin kaupungista

wien

Olin syyskuussa 2009 Wienissä reilun viikon tutustumassa kaupungin pyöräilyoloihin. Kaupungin lisäksi tutustuin hiukan maaseutuun ja Tonavan pyörämatkailureittiin välillä Wien-Bratislava. Millaista pyöräily miljoonakaupungissa on? Onko Wien jo oikea pyöräilykaupunki?

 

 

Wien on puistojen kaupunki.

(lisää…)

Erinomainen kirja

Tampereen teknillinen yliopisto julkaisi syskyllä 2011 erinomaisen kirjan jalankulku- ja pyöräilyolojen kehittämiseksi. Kirja liittyy PYKÄLÄ-projektiin, jonka puitteissa analysoitiin kymmenen Eurooppalisen tunnetusti hyvän jalankulku- tai pyöräilykaupungin ratkaisuja. Samalla käytiin läpi kahdeksan suomalaisen projektissa mukana olevan kaupungin jalankulku- ja pyöräilyoloja. Kirjan ensimmäinen osa esittelee ulkolaisia ratkaisuja, toinen suomalaisia kaupunkeja käsittelevä osa ilmestyy lähiaikoina. Kirjan voi tilata liikenteen tutkimuskeskus Vernestä tai ladata netistä pdf-paketteina tästä osoitteesta: Sivun lopusta löytyy linkit yhteeentoista ladattavaan tiedostoon (lataus luku kerrallaan).

pykalakirja
Uusi erinomainen kirja

Vernellä on myös useita muita hyviä julkaisuja, tässä kaikki vernet pyöräilyyn liittyvät julkaisut:

(lisää…)