Home

Kankaan arkkitehtuurikilpailun voittaja

Perjantai 3.2.2012 oli pyöräilynedistäjille ikimuistoisen iloinen päivä Jyväskylässä. Tapahtui jotain sellaista, mitä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin, ei ainakaan sitten vuoden 1980, jolloin eräänlainen pyöräilykriitikon urani alkoi. Tapahtui sellainen ihme, että sekä kaupunkiarkkitehdit, liikennesuunnittelijat että pyöräilynedistäjät olivat jostakin asiasta samoilla linjoilla. Tähän asti vuosikymmenten ajan sukset ovat olleet hyvin pahasti ristissä työmatkapyöräilijöiden ja ”virallisten tahojen” kesken.

Arkkitehtuurikilpailun voittajaksi päätyi suunnitelma, jonka myös Jyväskylän Pyöräilyseura valitsi suosikikseen 32 ehdotuksen joukosta. Kilpailun tarkoituksena oli suunnitella uusi autoriippumaton kaupunginosa lopettaneen paperitehtaan alueelle aivan kaupungin kupeeseen. Voittajatyö ei ollut mikään huikea pyöräilykaupungin prototyyppi, mutta se ei sulkenut pois sitä vaihtoehtoa, että jatkokehittämällä ja kunnollisella jalankulun- ja pyöräilyn liikennesuunnitelmalla siitä saisi toimivan autoriippumattoman kaupunginosan.

hjalmarinuni
Voittanut kilpailutyö

Kunnollisen liikennejärjestelmän tekeminen ei kuulu tällaiseen ideointivaiheen arkkitehtuurisuunnitelmaan, mutta ylivoimainen enemmistö ehdotuksista oli kuitenkin sen laatuisia, että niihin ei millään saisi kunnollista jalankulku- ja pyöräreitistöä ilman talojen rajua uudelleenmuotoilua ja -sijoittelua. Käytännössähän ne olivat pääosin puhtaita autokaupunginosia, joihin oli vain lisätty pari sataa metriä normaalia enemmän vanhanaikaisia yhdistettyjä kevytväyliä.

Myös osa muista palkituista ehdotuksista sisältyi JYPS:in valitsemiin ”Varsin hyvät” kategoriaan. Eri tahojen näkemykset alkavat siis pikku hiljaa lähentyä toisiaan. Tämä on siksi tärkeää, että Jyväskylän keskustaan ollaan myös rakentamassa/rakennettu varsin laaja jalankulku- ja pyöräilypainotteinen keskusta, johon pätevät aivan samat kriteerit kuin tähän Kankaan alueeseen. Kun autot siirretään sivummalle, on pakko tarjota tilalle jokin muu toimiva liikennejärjestelmä, siis käytännössä pyöräily, koska raitiovaunuja ja metroa ei ole.

(lisää…)

Tämä sivusto on juuri (23.1.2012) avattu

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkelin kategoria:Yleinen
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia

Hei! Tervetuloa uudelle pyöräilysivulle. Vuosien pohdinnan jälkeen sain tämän lopulta kasattua. Asiaa tulee myös vielä paljon lisää kevään mittaan. Tarkoitus on keskittää tälle sivustolle mahdollisimman paljon tietämystä pyöräilynedistämisestä, toimivista pyörätieratkaisuista ja hyvistä kaupunkirakenteista - ja kevennykseksi vähän seikkailuita pyöräretkiltä.

Pyöräilykartta vuodelta 1983

Jyväskylän pyöräteiden kehitys

kartta_etusivu
Pyöräilykartta 1983

Joskus siivotessa tekee yllättäviä löytöjä, kuten nyt joulusiivoja tehdessä. Löysin todennäköisesti ensimmäisen pyöräilykartan, mitä meidän taloudessa on koskaan ollut. Se on Jyväskylän pyörätiekartta vuodelta 1983. Kartta oli mielenkiintoinen monellakin tapaa. Ensinnäkin siinä oli pyöräteitä arvioimaani enemmän. 1970-luvulla on käynnistynyt jossain vaiheessa aikamoinen pyörätienrakennusbuumi, kun niitä on rakennuttu noinkin äkkiä tuollaisia määriä.

Toinen mielenkiintoinen asia kartassa on se, että ydinkeskusta näyttää aika tyhjältä pyöräteistä. Varsinkin luode-kaakko – suunnassa. On ollut ilmeisiä vaikeuksia jo tuolloin keksiä menetelmiä, joilla pyöräreitit saadaan sovitettua keskustaan. Jalkakäytäviä ei ole haluttu käyttää, mutta mitään muitakaan menetelmiä ei ole ollut tiedossa. Työkalupakissa on ollut vain yksi SCAFT-muotti pyörätienrakennusta varten.

kartta_vari
Jyväskylän keskustan pyörätiet 1983

Syöksykierre alkanut

Toinen selkeä havainto ei ollut yhtä positiivinen. Kartan tekstiosiosta näki selvästi, että suomalaisen pyöräilyn syöksykierre oli alkanut. Pyöräilyä ei pidetty enää lainkaan liikennemuotona. Jopa poliisi varoitti selkeäsanaisesti pyöräilijöitä haittaamasta liikennettä. Selvästi oli alkanut ajanjakso, jolloin pyöräilijöitä alettiin siirtää pois ajoradoilta autoja häiritsemästä  jalkakäytäville, eli ns. kevyenliikenteen väylille.

(lisää…)

Pyöräily-ystävällinen kaupunki?

Tämä kirjoitus on julkaistu miltei tällaisenaan JYPSin jäsenlehdessä 2008.

Millainen mahtaa olla pyöräily-ystävällinen kaupunki? Euroopassa on kymmenkunta kaupunkia, jotka usein mainitaan pyöräily-ystävällisiksi. Niitä ovat: Groningen, Zwolle, Veenendaal, Enschede, Münster, Amsterdam, Odense, Fraiburg (im Breisgau), Kööpenhamina ja Kent. Listaan voi joskus päästä muitakin, kuten Trondheim ja Sandnes Norjasta. Käytännössä hyvin monet Keski-Euroopan kaupungit ovat hyvää tasoa ja miltei valmiita pyöräilykaupunkeja. Jos liikut noissa maisemissa, niin kannattaa vaikka vuokrata pyörä ja käydä vähän tutkiskelemassa pyöräteitä. Ystävällisyyden taso ja toteutustavat vaihtelevat suuresti, mutta tärkeintä lienee se, että tiedetään mitä tavoitellaan ja on tehty jotain asioiden eteen. Mainituista kaupungeista suurin osa on luonnollisesti Hollannissa ja sen naapurimaissa. Lisäksi Amerikkalaiset tarjoavat listaan usein itseltään Portlandia, Boulderia ja Davisia. Pidin kesällä 2008 Teemu Tenhusen kanssa luennon näistä pyöräily-ystävällisistä asioista Jyväskylän kaupungin teknisen puolen suunnittelijoille ja tässä jutussa on tiivistettynä joitain noista asioista. Vaikutuksista en vielä osaa sanoa, mutta eivät he voi ainakaan enää sanoa, etteivät ole koskaan kuulleetkaan tällaisista.

Ahtaaseenkin kaupunkiin voi tehdä kunnon pyöräkaistat. Kuva Haarlemista Hollannista.

Hollannin vuosikymmeniä jatkunut määrätietoinen ja ammattimainen pyöräliikenteen olojen parantaminen on alkanut kantaa hedelmää ja levitä vähitellen naapurimaihinkin. Valitettavasti Suomi ei ole Hollannin rajanaapuri, joten meille asti tämä tietämys ei ole yltänyt. Suomalaisia kaupunkeja ei listalla näy. Meillähän jo pelkkä kevyen liikenteen lainsäädäntö estää kaiken ystävällisyydestä puhumisen. Mikä sitten tekee kaupungista pyöräily-ystävällisen? Liikenteen selkeys, tilanteiden ennakoitavuus, pyöräilyn helppous, nopeus ja energiatehokkuus. Paljon vaikuttaa myös pyöräilyn miellyttävyys, luonnonläheisyys ja ennen kaikkea käytännöllisyys. Pyörällä täytyy pystyä hoitamaan kaikki jokapäiväiset asiat mahdollisimman helposti.

Kaikki lähtee liikkeelle hyvistä tiemerkinnöistä. Kaikki mahdollinen on maalattava suoraan tien pintaan. Siitä sen näkevät sekä jalankulkijat että pyöräilijät varmasti ja vaivattomasti. He katsovat yleensä muutaman metrin päähän eteensä, eivätkä suinkaan kulje niska kenossa etsien tolppien päissä olevia liikennemerkkejä. Talvi tietysti vähän aiheuttaa meillä ongelmia, mutta ne ovat enempi juridisia kuin käytännöllisiä. Silloin kuin näitä tiemerkintöjä eniten tarvitaan, ne ovat kyllä näkyvissä. Joissain Suomen kaupungeissa näitä jonkin verran näkeekin, mutta paljon olisi vielä parannettavaa.

(lisää…)

Pyöräily-ystävällisyyskartoitus Sevillan kaupungista

Olin Sevillassa 2011 Velo-City -konferenssissa ja olin matkalla kaikkiaan kaksi viikkoa. Laadin kaupungista pyöräily-ystävällisyyskartoituksen, joka kertoo melko kattavasti millaista siellä on pyöräilllä ja kuinka 5 vuodessa melkein nollasta rakennettu pyöräilykaupunki toimii.

Pyörätie Sevillan tiedepuiston edestä
(lisää…)

Uusi PYKÄLÄ-projektin suomalaisia kaupunkeja kästtelevä kirja on ilmestynyt 24.1.2012

Syksyllä 2011 ilmestynyt PYKÄLÄ-projektin kirja on saanut odotetun toisen osan, joka analysoi projektissa olevien Suomen kaupunkien pyöräilyoloja. Seuraavassa ote kirjan esittelystä:

Liikenteen tutkimuskeskus Vernen (Tampereen teknillinen yliopisto)  PYKÄLÄ-projektin tuloksista on julkaistu toinen kirja ”Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen Suomessa – toimenpidesuosituksia kaupungeille”. Kirjassa sovelletaan Euroopan parhaimpia käytäntöjä Suomeen ja esitetään toimenpidesuosituksia suomalaisille kaupungeille. Suositukset antavat näkökulmia, ratkaisumalleja sekä virikkeitä kaupunkiseutujen ja kuntien sekä valtionhallinnon suunnittelijoille ja päättäjille. Yksi kuva puhuu paljon, joten tuloksia on havainnollistettu sadoilla värikuvilla.

Kaikki Vernen pyöräilyä käsittelevät kirjat löytyvär nykyisin seuraavista linkeistä:

(lisää…)

Polkupyöräparkit

Polkupyörien parkkeeraus on monissa kaupungeisa aikamoinen ongelma. Pyörätelineille asetettavat vaatimukset ovat myös muuttuneet aika paljon viime vuosikymmenten aikana. Yksi syy ovat pyörävarkaudet, joiden estämien vaatii runkolukittavia pyörätelineitä. Toinen on polkupyörien muuttunut tekniikka; pyörät ovat keventyneet ja kaikkia pyöriä ei enää tehdä kestämään isältä pojalle, joten ne ovat hiukan heikompaa tekoa ja eivät kestä enää yhtä kovaa käsittelyä kuin ennen. Pelkästään etupyörästä pieneltä alueelta kiinni pitävä teline rikkoo helpoisti vanteen, erityisesti kun pyörätelineet yleensä rakennetaan liian tiheään ja vanteet vääntyvät kun naapuri yritää saada pyöränsä ulos telineestä. Levyjarrut ovat myös lopullisesti lyömässä läpi polkupyörien jarruiksi, kuten ne ovat olleet jo pitkään moottoriajoneuvoissa,  ylivoimaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Perinteinen pyöräteline rikkoo helposti levyjarrut, joten niitä ei voi käyttää lainkaan.

Paljon tietoa pyöräparkeista löytyy Jyväskylän Pyöräilyseuran nettisivuilta tästä osoitteesta:

OPAS LAADUKKAIDEN PYÖRÄPARKKIEN SUUNNITTELUUN

Tanskan valtakunnallinen pyöräilyjärjestö on julkaissut erinomaisen pyöräparkkien suunnitteluoppaan.

img_8690
Jyväskylän kävelykeskustan uudet hyvät pyörätelineet (2011)

(lisää…)

Yhteenveto vuoden 2011 pyöräretkistä

Tämä juttu on julkaistu JYPS:in jäsenlehdessä 2011 miltei tällaisenaan, joten olet ehkä jo lukenut tämän.

Kuulumisia kesän pyöräretkiltä

Jälleen on takana yksi antoisa pyöräilykausi, näin voinee sanoa ainakin säiden ja JYPSin tapahtumien osalta. Retki/kuntopyöräilyn osalta kausi avattiin nyt jo vakiintuneen tavan mukaan maalis-huhtikuussa, jolloin innokkaimmat olivat jo omin nokkineen kiertelemässä Espanjassa ja Portugalissa. Itse tutustuin Sevillan seutuun ja Portugalin etelärannikon pyöräreittiin, ja melkein samaan aikaan porukka JYPSiläisiä oli Mallorcalla.

Kesällä kokeiltiin normaalien lenkkien lisäksi pikku retkiä, jotka aloitettiin pyöräilyviikon yöpyöräilyllä. Loppukesää kohden päiväreissut hiukan pitenivät ja poljettiin mm. kanavaristeilylle Suolahteen, Hyyppäänvuorelle ja pelaamaan frisbeegolfia Peurunkaan. Poikettiin myös yhtenä iltana Laukaan kesäteatterissa. Seuran mökillekin ajeltiin useamman kerran. Tällaiset yhden illan/päivän retket saivat hyvän vastaanoton, joten niitä kannattaa järjestää ensi kesänäkin.

Rantasalmen kanootinalushotelli.

Viime kesänä ei tehty pidempää yhteistä reissua ulkomaille, vaikka sellainen alun perin olikin suunnitelmissa. Aikataulut, lähtijät ja kohdekin hakivat liian pitkään paikkaansa, eikä homma toteutunut. Siksi käyttöön otettiin varasuunnitelma, eli ajeltiin lomakautena nopeasti kasaan kutsuttuja retkiä koto-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Keksittiin myös uusi pyöräilylaji, takaa-ajoretkipyöräily. Jos kaikki eivät ehtineet samana päivänä liikenteeseen, niin ei hätää, sillä lähteä saattoi sitten kun ehti. Tarvitsi vain ajaa aiemmin lähtenyt porukka kiinni, ja se onnistui hyvin vielä yhden vuorokauden takamatkalta, mutta kolme päivää alkoi jo olla paljon. Tästä osoituksena Teemu Tenhusen melkein 300 km vuorokaudessa polkema matka. Saimaata tuli kuitenkin kierrettyä ja kaksi kovakuntoisinta uskaltautui kokeilemaan Joroisissa meneillään ollutta oikeata teräsmieskisaa. Lastia täytyi kuitenkin vähän keventää, ja taisivat siinä rapakaaretkin jäädä nurmikolle, kun Hannu Räbinä ja Antti Poikola starttasivat pikatriathlonille (uinti 400 m – pyöräily 20 km – juoksu 5 km). Takana olleesta 500 km alkuverryttelystä huolimatta kumpaakaan ei juuri pyöräilyosuudella ohiteltu. Paluumatka ajeltiin Rautalammen vesistöä kiertäen, eikä aitoja Suonenjoen mansikoitakaan voinut jättää väliin.

(lisää…)